Kategoria: 1918

Sisällissodan muistovuoden päättyessä

Kun sisällissodan historia oli vuosikymmeniä kiistelyn ja eri poliittisten ryhmien omimien tulkintojen pelikenttä, oli maallikon usein vaikea erottaa, mikä oli historiaa, mikä sosiologiaa ja mikä demagogiaa. Tämän vaiheen yli ja ohi on ehkä jo päästy.

Mitä on muistitieto, ja miten se poikkeaa muusta historiallisesta tiedosta?

Olennaista on, mitä muistitiedolta kysytään ja mihin sen avulla voidaan vastata. Tämänkin seikan ovat monet keskustelijat sanoneet selvästi. Jos tämä asia jää hataraksi, tuloksena saattaa olla vakavia virhepäätelmiä ja ylitulkintoja. Tärkeätä ajankohtaisessa keskustelussa on se, että siinä on menty aikaisempaa enemmän konkretian tasolla: pohtimaan yksittäisten muistitietokatkelmien todistusvoimaa ja niistä tehtävien päätelmien ja tulkintojen kestävyyttä. Muistitiedon epäluotettavuudesta aikaisempina vuosikymmeninä käyty keskustelu oli ongelmallista juuri sen vuoksi, että asiasta puhuttiin yleisellä tasolla vailla kytkentää varsinaiseen tutkimuskysymykseen.

Mitä presidentti puhui historiasta?

Esitetyssä tulkinnassa oli hyvän puheen tapaan jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua ja paljon sinistä.

Sisällissota 1918 – taas – vai viimein?

Käsitys vuoden 1918 sodasta vapaussotana tai kansalaissotana ovat paitsi omana aikanaan suosittuja historiantulkintoja, myös osa oikeiston ja vasemmiston poliittista identiteettiä. Ne ovat sitä täysin turhaan, koska enempää oikeisto kuin vasemmistokaan eivät hyödy näistä myyteistä. Pikemminkin päinvastoin: ne ovat olleet jo pitkään lähinnä kiusallisia ja myös vahingollisia historian näkemisen ja ymmärtämisen kannalta. Toki on niin, että ne jotka tänään puhuvat vapaus- tai kansalaissodasta, eivät esimerkiksi edusta historiantutkimuksen valtavirtaa, eivätkä myöskään esimerkiksi sitä käsitystä, jonka peruskoulun ja lukion oppikirjat vuodesta 1918 nykyisin antavat.

Satavuotias Suomi syntyi sattumien avulla

Punakaartien aika

Punakaartilaisuus edusti yhteiskuntarauhaa järkyttänyttä valtaa, uhkailua väkivallalla. Tämän joukon toiminta tähtäsi poliittiseen muutokseen väkivalloin.