Kategoria: Hyvinvointivaltio

Kuka kaipaisi toimistotaloa?

Verovirasto, KELA:n toimisto tai konkurssiin ajautuneen yrityksen pääkonttori, jonka arkkitehtuuri koetaan tavanomaiseksi tai monotoniseksi ilmentää hyvin arkisen rakennusperinnön arvottamiseen – ja arvostamiseen – liittyviä vaikeuksia.

Millainen on ekososiaalinen yhteiskuntasopimus?

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistuminen eko-hyvinvointivaltioksi edellyttää uudenlaisen yhteiskuntasopimuksen muodostumista. Uusi ajattelu yhteiskuntasopimuksesta laajentaa sen sisältämään "sopimuksen luonnon kanssa" ja pyrkimyksen historiallisten epäoikeudenmukaisuuksien käsittelemiseen ja korjaamiseen.

Asunto- ja sosiaalipolitiikan kohtalonyhteys: asumistuen tapaus

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn peruspilareiden, asumistuen ja ARA-tuotannon, horjuttaminen on yksinkertaisesti lyhytnäköistä ja kalliiksi tulevaa politiikkaa.

Suomen työmarkkinat irti pohjoismaisesta perinteestä paikallinen sopiminen “vapauttamalla”? 

Yritystasoinen paikallinen sopiminen edellyttää vastavuoroista yhdessä sopimisen kulttuuria ja institutionaalisia rakenteita, jotka tukevat tasapuolisten neuvotteluiden käymistä sekä yritysten välillä että niiden sisällä. Tällöin yritykset eivät joudu liialliseen keskinäiseen palkkakilpailuun ja myös tuottavuus ja työllisyys voivat kehittyä myönteisesti.

Lastensuojelu on kriisissä – ja sitten se ei ole

Keskustelu lastensuojelusta kaipaa sävyjä, ei lisää kärjistämistä ja indikaattoreista tehtyjä kriisitulkintoja.

Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella. Nora Räthzelin haastattelu

Kirjasta!: Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous

Ikääntyminen koskee kaikkia. Terveempi ja pidempi elämä on yhteiskuntapolitiikan pitkäaikainen tavoite, joka on nyt saavutettu. Sen pitäisi näkyä yhteiskunnassa, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Mitä hyvinvointivaltio tarjoaa tulevaisuuden vanhuksille ja heidän hoitajilleen?

Julkisen sektorin tekoälyn kehitystyöstä puuttuu läpinäkyvyys

Mitä sosiaalinen kestävyys on ja miten sitä voi mitata?

Kuntavaaleissa tie tasa-arvon mallimaaksi on ollut kuoppainen

Addiktiossa on kyse meistä yksilöinä ja yhteisöinä

Tuskin juuri kukaan addiktion psykologiaan perehtynyt pitää nykyisin uskottavana tulkintaa, että liiallisuus johtuisi juuri päihteistä. Yhä useammat sen sijaan kiinnittävät huomionsa psykososiaalisiin riskitekijöihin.

Syöpään sairastuminen koskettaa koko arkea ja tihkuu sen yli

Tilastot eivät tavoita helpotuksen tunteita, vahvistuneita ihmissuhteita tai sairastumisen myötä kasvanutta rohkeutta sanoa mielipiteensä ääneen, joita vakava sairastuminen voi myös arkeen tuottaa. Ymmärtääksemme elämää syöpään sairastumisen kanssa, tarvitsemme tilasto- ja lääketieteellisen tiedon rinnalle myös syöpään sairastumisen arjesta kertovaa tietoa.

Jos koronarajoitukset viestitään huonosti, voi syntyä eripuraa sukupolvien välille

Korona – hoivakotiasukkaiden läheisten näkökulma

Seurannassa-keskustelusarja alkaa 4. 6. kello 14:15

Koronakriisi voi opettaa ajattelemaan kokonaisuutta

Aikuisvaippojen globaali poliittinen talous ja hoivan kestävä tulevaisuus

Sekä globaalisti että paikallisesti vaippojen ympärille syntyy päivittäin valtava määrä taloudellista toimintaa: voittoja ja hyötyjä eräille, epätasa-arvoa ja ympäristöongelmia toisille. Aikuisille suunnatut vaipat synnyttävät näin ollen omanlaisensa globaalin poliittisen talouden – eli talouden ja politiikan erottamattoman kietouman, jolla on aina sekä paikallisia että globaaleja ulottuvuuksia ja vaikutuksia.

Pääseekö talouskasvusta eroon?

Yksityisen talouden piiristä kerätyillä verotuloilla rahoitetun demokratian on käytännössä vaikeaa toimeenpanna politiikkaa, joka voi kriisiyttää sen oman rahoituksen. Kasvuriippuvuus yltää näin merkittävissä määrin myös parlamentaariseen demokratiaan.

Kodittomuus on muutakin kuin elämää ilman asuntoa

Yksin asuntokantaa laajentamalla ei voida ratkaista kaikkea asunnottomuutta, sillä sen juurisyyt voivat toisinaan kiinnittyä kauas ihmisen elämänhistoriaan ja sosiaalisiin suhteisiin.

Järjestöjen toiminta ja johtajuus muotoutuvat vuorovaikutuksessa muuttuvan ympäristön kanssa

Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori lähentyvät hybrideinä toimijoina toisiaan. Järjestöt pohtivat paikkaansa ympäröivässä yhteiskunnassa. Onko niillä erityisyyttä ja roolia tulevaisuudessa?

Mistä rahat kansalaisyhteiskunnalle, jos Veikkauksen tuki ehtyy?

Kun kansalainen kohtasi Kelan virkailijan: hyvinvointivaltio kokemushistoriana

”Käsitteet hoidokki ja huollettava alkoivat 1960-1970-luvuille tultaessa väistyä ja korvautua uudenlaisilla termeillä, kuten asiakas ja kuluttaja.”

Göran Therborn: Eriarvoisuus takaisin sosiologisen tutkimuksen keskiöön

Therborn tarkastelee 2010-luvun Ruotsia luokkayhteiskuntana ja korostaa luokan merkitystä nyky-yhteiskuntien analyysissa. Hän jäljittää “digitalisoituvaan sääty-yhteiskuntaan” päättyneen kehityksen alun 1980-luvun murrokseen, jossa ruotsalainen yhteiskunta reagoi maailmantalouden kriisiin ja elinkeinorakenteen muutokseen.