Kategoria: Ikääntyminen

Voiko alle 18-vuotias olla omaishoitaja?

Vastuuta hoivasta on hivutettu hiljalleen ja ilman sen suurempaa julkista keskustelua omaisille ja muille läheisille. Hyvinvointivaltion tulisi kuitenkin pitää huolta siitä, ettei tämä omaishoidon painottaminen tapahdu läheistään hoivaavien hyvinvoinnin kustannuksella. Näiden läheistään hoivaavien joukossa nuoret hoivaajat ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa.

Muistisairauden varjosta valoon - miten vähentää muistisairauksien pelkoja ja stigmaa?

Kaikilla on oikeus osallistua itseään ja elämäänsä koskevan tieteellisen tiedon tuottamiseen. Vaikka muistisairaiden ihmisten etujärjestöt ovat jo pitkään vaatineet sairastuneille parempia mahdollisuuksia osallistua tieteellisten tutkimusten tekemiseen, akateemisessa maailmassa on edelleen asenteellisia ja tutkimuskäytänteisiin liittyviä esteitä.

Sänkyvankeus ei kuulu muistisairauteen

Kuntoutus tukee muistisairaan ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua. Yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten toimintakykyisemmän ikääntymisen ja pidemmän kotona asumisen, saavuttaminen edellyttää kuntoutuksen entistä vahvempaa integroimista ikääntyneiden ja muistisairaiden ihmisten hoidon kokonaisuuteen. Muistisairauksien kuntoutukseen tulee tulevaisuudessa panostaa paljon nykyistä enemmän.

”Ku meiltä katkastaan se elämänlanka” – sosiaalisen tilan merkitys ikääntyneillä

Peipontuvan tapaus on yksi esimerkki, miten paikallisten palvelujen vähentäminen vaikuttaa kaupunkilähiöissä asuvien iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin. Tapaus tarjoaa näkymää meneillä olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteelliseen muutokseen kuvastaen sitä miten yhteiskunnalliset käytännöt vaikuttavat ihmisten arkisen elämän kokemuksiin.

Kuka hoitaa muistisairaan?

Missä ja milloin käydään avoin julkinen keskustelu siitä, mistä asioista ihmisen tulee selvitä itse tai läheisensä avulla ja mistä julkinen järjestelmä edelleen ottaa vastuun tai vastuuta?

Pitkäikäisyyden yleistyminen haastaa yhteiskuntia, mutta unohtuu keskusteluissa ikääntymisestä

Väestön ikääntyminen ei ole vain epämääräinen poliittinen ongelma, vaan todellinen väestötieteellinen fakta. Väestö ikääntyy tilastoissa ennen kaikkea siksi, että nimenomaan hyvin vanhojen ihmisten osuus ja määrä väestöstä kasvavat. Mitä merkitystä pitkäikäisyyden yleistymisellä on? Onko pitkäikäisyyden yleistyminen unohtunut, kun keskustellaan väestön ikääntymisestä?

”Tää uus sote-järjestelmä, tää tuhoo meidät”- miten vaikeissa elämäntilanteissa olevat iäkkäät saavat tarvitsemansa tuen?

Miten käy jo ennen hyvinvointialueita ikääntyville usein heikommin saatavilla olleille palveluille, kuten gerontologiselle sosiaalityölle tai päihde- ja mielenterveyspalveluille?

Vanhuus ei ole yhtenäiskulttuuria

Vanhuus yhtenäisenä ilmiönä repeilee. Vanhoja ihmisiä on paljon aiempaa enemmän, ja eläkeikäisten joukkoon mahtuu useampia sukupolvia ja elämäntapoja. Pitkä ikä itsessään tuottaa erilaisia elämäntapoja. Mielikuvat vanhuudesta vaikuttavat siihen, miten ihmiset kokevat elämänsä ja mahdollisuutensa vanhana ihmisenä.

Kirjasta!: Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous

Ikääntyminen koskee kaikkia. Terveempi ja pidempi elämä on yhteiskuntapolitiikan pitkäaikainen tavoite, joka on nyt saavutettu. Sen pitäisi näkyä yhteiskunnassa, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Older people in the Finnish North and corona: Perspectives of the caring and the cared for

In one instance, older people living at home found the outside environment more peaceful and cleaner during the pandemic, as there were fewer tourists and less traffic.

Yksin asuminen – pelkkää huono-osaisuutta?

Ei ole yllättävää, että yksin asuvat eivät näy korona-ajan suosituksissa, sillä yksin asumiseen liittyvät kysymykset unohtuvat usein niin politiikassa kuin julkisessa keskustelussa.

Korona – hoivakotiasukkaiden läheisten näkökulma