Kategoria: Kirjallisuustiede

Aikamme romanssikertomukset ja niiden vastakertomukset yli mediarajojen

Osa tunnistamistamme kertomustyypeistä juontuu antiikista asti ja kuljettaa siten mukanaan vuosituhantisia merkityskerrostumia ja arvolatauksia. Esimerkiksi chick lit on kuitenkin oman aikamme romanssin vastakertomus, jossa kuvataan kumppanin löytämisen vaikeutta ja ystävyyssuhteiden tärkeyttä elämänkulussa.

Narrare: Mitä kertomuksentutkimus kertoo maailmasta?

Poikkitieteellinen kertomuksentutkimuksen keskus Narrare Tampereen yliopistossa täytti 10 vuotta syksyllä 2024. Suomen kirjallisuuden yliopistonlehtori Laura Piippo, yleisen kirjallisuustieteen Maria Mäkelä ja ihmismaantieteilijä, tutkijatohtori Aura Lounasmaa kertovat, mitä tietoa maailmasta saa tutkimalla kertomuksia ja pohtimalla kertomusmuotoa.

Katoaako tieteenalaidentiteetti valintakoeuudistuksessa?

Historiaa, kirjallisuustiedettä tai filosofiaa opiskelemaan konetarkistettavalla, laaja-alaisella yhteisvalintakokeella?

Tiedeviestintä, yleistajuistus, tarinatalous, promootiokulttuuri - mitä eroa ja mitä väliä?

Maria Mäkelä ja Matti Ylönen ovat tutkineet kriittisesti tarinataloutta ja viestintää. He olivat keskustelemassa Alustan järjestämässä SOC-tiedekahvilassa keskiviikkona 6.3. kello 16:15 Linnan Navigaattorissa. Tiina Heikkilä haastattelee.

Kustannustoiminnan pitkä linja: kaupallisuuden ylivaltaan on siirrytty vasta viime vuosikymmeninä

Kustantamot ovat nykyisin paljolti kaupallisia kustannusyhtiöitä ja bisneslogiikan läpitunkemia kapitalistisia liikeyrityksiä, mutta toisaalta viime vuosikymmeninä syntyneet lukuisat pienkustantajat ovat toimineet selvemmin perinteisten kulttuuriyritysten tavoin.

Kirjallisuuden lajikatoa tutkimassa

Kirjallisuushistoriaa kirjoitetaan yleensä jäljelle jääneiden teosten näkökulmasta, vaikka historia on täynnä erilaisia katoamisen tapoja – varastettuja käsikirjoituksia, tekstifragmentteja, kirjoittamattomia teoksia, hylättyjä kirjaprojekteja.

Dystopia maalaa synkkiä tulevaisuudenkuvia, mutta tarjoaa myös toivoa

Etnistä profilointia voimalla seitsemän miehen

Helsingin poliisin ulkomaalaisasioiden komisario Heli Aaltonen katsoi asiakseen esitellä poliisin tekemää ulkomaalaisvalvontaa ”hauskasti” Aleksis Kiven päivään ja kansalliskirjailijan rakastetuimpaan teokseen kontekstoiden. Todellisuudessa hauskuus oli kuitenkin kaukana Aaltosen räikeän rasistisista Powerpoint-slideista.

Tuntematon ostaja, joka rakastaa kanaa - Hihna247 suomalaisuutta rakentamassa

Yhteiskuntakriittinen ajattelija näkee hihnassa kulutusyhteiskunnan representaation, joka muovipakkauksineen ja turhakkeineen vyöryy katsojan silmille. Terveysalan ammattilainen voi kauhistella ostosten epäterveellisyyttä ja huonontuneita elintapoja.

Manosfäärin kaappaamat pelastuksen ja vastakkainasettelun kertomukset

Kertomukset tarjoavat manosfäärille niin rekrytointistrategian kuin hyödyllisiä voimauttavia tarinamalleja. Kertomukset ruokkivat ihmisten mielikuvitusta ja toimivat ideologisina selitysmalleina. Kertomus punaisesta pilleristä ja manosfäärin tapa hyödyntää kertomuksia ovat levinneet esimerkiksi alt-rightin ja valkoista ylivaltaa ajavien ryhmittymien repertuaariin, ja pelastajanarratiivi on myös oikeistopopulistien käyttämä kertomusmalli.

Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia

Humanistit ovat nykyään pakotettuja jatkuvasti puolustamaan tieteenalansa ja tutkimuskohteidensa tärkeyttä. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kirjallisuudesta ja kertomuksesta on tullut pyhiä lehmiä. Kuka uskaltaa siis väittää, että kirjallisuus ei ehkä teekään meistä parempia ihmisiä ja että tarinallistumisella on pimeät puolensa?