Kategoria: Koronaepidemia

Korona ja leikkaukset osoittivat, että kulttuurisia oikeuksia ei oteta vakavasti

Koronapandemia ei ollut vain terveyskriisi, sillä se ulottui yhteiskunnallisen elämän eri osa-alueille, kulttuuri mukaan lukien. Kulttuuri on sivistyksen tekijä, joka saa muotonsa tiedollisina ja taidollisina kykyinä ja kokemuksina. Näin kulttuuri vahvistaa yksilöiden toimijuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Leikkausten kohdistuessa esimerkiksi esittävään taiteeseen, museoihin, vapaaseen sivistystyöhön ja liikuntatoimeen, ne kohdistuvat samalla kulttuurisiin oikeuksiin.

Kriisinaikainen päätöksenteko on tietämättömyydessä tarpomista

Elämme pitkittynyttä kriisien aikaa, jossa pandemiat, geopoliittiset jännitteet ja ilmastonmuutos luovat epävarmuuden ilmapiiriä. Kriisien hallintaa varjostaa tietämättömyyden esirippu, joka haastaa päätöksentekijät toimimaan vajavaisin tiedoin ja aiemmin valittujen ratkaisujen asettamissa reunaehdoissa. Tietämättömyydessä tarpomista voidaan kuitenkin helpottaa jäsentämällä sitä synnyttäviä tiedollisia haasteita.

Puhe menetetystä sukupolvesta ei tee oikeutta nuorten aikuisten koronakokemuksille

Koronakriisillä oli laajoja vaikutuksia ihmisten elämään, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnallisen luottamuksen rakentumiseen. Nuorten aikuisten kokemuksiin pohjaava Elämää korona-ajassa -kirjamme tuo esiin näitä vaikutuksia. Kirja osoittaa vaikutusten olevan niin moniulotteisia, ettei yksinkertaistava julkinen keskustelu menetystä sukupolvesta tavoita niitä.

Lost in negotiation: Re-positioning public health in the Pandemic Agreement

In December 2021 during the Covid-19 pandemic, the WHO World Health Assembly established an international body to negotiate a convention, agreement, or other international instrument to strengthen pandemic prevention, preparedness, and response. The negotiations have been difficult. Furthermore, the focus on public health in the Pandemic Agreement remains fragile before the World Health Assembly starting on 27th of May 2024.

Vallankäyttö koronakriisissä yhteiskunnan marginaaleista katsottuna

Koronakriisissä julkinen valta ohjasi marginaalisessa asemassa olevia ihmisiä käyttämällä vertikaalista ja horisontaalista valtaa. Kriisinhallinta korosti ihmisten erivertaisuutta, mutta synnytti myös kumppanuutta ja luovuutta ylittää osallisuuden esteitä.

Poikkitieteellinen tutkimushanke pyrkii ymmärtämään rokotevastaisuutta ja kehittämään tulevaisuuden rokotekampanjoita

Sukupuolten tasa-arvo koronakriisin vastaavassa päätöksenteossa ja talouspolitiikassa

Kriisit ja niihin vastaava politiikka vaikuttavat eri ihmisryhmiin eri tavoin ja voivat joko edistää tai vesittää sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvo sivuutetaan kuitenkin usein kriisien hoidossa. Näin on käynyt myös koronakriisin tapauksessa.

Sota sanoittaa koronapandemiaa. Huhut ja talvisota modernina myyttinä

Kun hallitus totesi Suomessa vallitsevan poikkeustilan maaliskuun puolivälissä 2020, tiedotusvälineet palasivat ajassa 80 vuoden päähän.

Older people in the Finnish North and corona: Perspectives of the caring and the cared for

In one instance, older people living at home found the outside environment more peaceful and cleaner during the pandemic, as there were fewer tourists and less traffic.

Teknologia tuo työn iloa ja kuormitusta

Työn suunnittelu ja toteutus käy etätyössä itsenäisemmin ja monipuolisemmin, mutta moni soteammattilainen kertoi myös siitä, että ei ole voinut vaikuttaa etätyöohjelmien käyttöönottoon ja niiden kehitykseen.

Keskiajalla yhteisöllisyys oli tärkeää kuoleman koittaessa - samanlaisia toiveita on nykyäänkin

Keskustelu kuolevien koronapotilaiden yksinäisyydestä osoittaa, että yksinäistä kuolinhetkeä pidetään yhteiskunnassamme epätoivottuna tapana menehtyä. Näin oli myös keskiajalla. Aivan kuten keskiajallakin, yhteisöllisyys kuoleman äärellä auttaa nykyihmistä etenemään kuoleman prosessissa ja käsittelemään menetyksen aiheuttamaa surua.

Millainen sukupolvikokemus korona on nuorille?