Kategoria: Poliittinen historia

Synkät tulevaisuuskuvat ydinvoimapäätöksen taustalla Itävallassa vuonna 1978

Sisällissota 1918 – taas – vai viimein?

Käsitys vuoden 1918 sodasta vapaussotana tai kansalaissotana ovat paitsi omana aikanaan suosittuja historiantulkintoja, myös osa oikeiston ja vasemmiston poliittista identiteettiä. Ne ovat sitä täysin turhaan, koska enempää oikeisto kuin vasemmistokaan eivät hyödy näistä myyteistä. Pikemminkin päinvastoin: ne ovat olleet jo pitkään lähinnä kiusallisia ja myös vahingollisia historian näkemisen ja ymmärtämisen kannalta. Toki on niin, että ne jotka tänään puhuvat vapaus- tai kansalaissodasta, eivät esimerkiksi edusta historiantutkimuksen valtavirtaa, eivätkä myöskään esimerkiksi sitä käsitystä, jonka peruskoulun ja lukion oppikirjat vuodesta 1918 nykyisin antavat.

Vanha puolue vihertävässä yhteiskunnassa – SKDL ja 1980-luvun kasvukriitikot

Lähisuhteisiin kietoutunut kansallisuusaate

Suomalaista nationalismia rakennettiin 1800-luvun yliopistopiireissä tietoisesti. Aatteellisen ulottuvuuden lisäksi kansallinen projekti kietoutui siinä mukana olleiden henkilökohtaisiin tunteisiin ja sosiaalisiin suhteisiin monin tavoin. Vaikka kansallisen tarinan esityksissä esiin nostetaan lähinnä miestoimijat, on oikeastaan itsestään selvää, että näihin verkostoihin kuului myös naisia – mutta he eivät ole juurikaan saaneet näkyvyyttä historiankirjoituksessa.