5.11.2024 Ulkonäöllä ja käytöksellä on väliä - normatiivisen maskuliinisuuden vastaisku Kohdistamalla kritiikkiä ulkonäköön ja käytökseen, politiikan vanha kaarti pyrkii pitämään vallan itsellään ja itselleen sopivilla poliittisilla toimijoilla. Sanna marin Sosiaalinen media Sukupuoli
5.6.2024 Some-polarisaatio - ja mitä meidän pitäisi tietää siitä? Affektiivisuus eli tunteiden voimakas läsnäolo tekee sosiaalisesta mediasta käyttäjälleen arvokkaan, mutta samalla myös hyvin polarisoivan tilan, sillä juuri tunteet ovat sosiaalisen median polttoainetta. Demokratia Sosiaalinen media
28.5.2024 Lasten ja nuorten ystävyyssuhteiden merkitys toisen maailmansodan vuosina ja nyt Viestinnän teknologiat luovat puitteet lasten ja nuorten keskinäiselle yhteydenpidolle. Kirjeenvaihdon aikakaudella postin odottaminen oli hitaasti kasvavaa odotusta ja jännitystä kirjeen saapumisesta, ja odottaminen opetti samalla kärsivällisyyttä. Nuorisotutkimus Sosiaalinen media
1.3.2024 Tiedeviestintä, yleistajuistus, tarinatalous, promootiokulttuuri - mitä eroa ja mitä väliä? Maria Mäkelä ja Matti Ylönen ovat tutkineet kriittisesti tarinataloutta ja viestintää. He olivat keskustelemassa Alustan järjestämässä SOC-tiedekahvilassa keskiviikkona 6.3. kello 16:15 Linnan Navigaattorissa. Tiina Heikkilä haastattelee. Kirjallisuustiede Sosiaalinen media Viestintä
11.8.2023 Huomio, kaikki sortavat provokaattoria! Perussuomalaisten mediavaikuttamisen strategia Rasismikohujen ympäröimä perussuomalainen puolue haastaa liberaalin demokratian toimintaperiaatteita verkossa käydyillä kulttuurisodilla ja mediatilan strategisella manipuloinnilla. Journalismi Populismi Sosiaalinen media Viestintä
8.9.2022 Enemmän kuin ystäviä? Sanna Marinin bileremmi ja politiikan markkinointi Kohun unohtuessa yhteiset intressit saavat poliitikot jälleen hakeutumaan sosiaalisessa mediassa toimivien, julkisuuspääomaa nauttivien vaikuttajien pariin. Ilmiönä poliitikkojen ja julkkisten hyötyminen toisistaan ei ole uusi – alusta sille on vain vaihtunut entistä näkyvämpään. Sanna marin Sosiaalinen media
21.6.2022 Someoikeus – digiajan arkaainen oikeusjärjestelmä Sosiaalinen oikeus, mukaan lukien someoikeus, ovat osa yhteiskuntaa. Sosiaalisessa mediassa jaetaan oikeutta – joskus nopeasti ja ankarasti. Syyllisyyttä ei osoiteta ennen rankaisun antamista ja rankaisu ei välttämättä ole oikeasuhtainen teon vakavuuteen nähden. Julkisoikeus Sosiaalinen media
5.5.2021 Someinfrastruktuuri verkkovihan palvelijana Verkkoviha liittyy naisten ja vähemmistöjen yhteiskunnallisesti sorrettuun asemaan, mutta eri alustojen toimintarakenteet ja verkkokirjoittelua koskevan säätelyn puute vahvistavat taipumusten esiintymistä tässä ajassa. Sosiaalinen media Sukupuoli
16.2.2021 Miksi salaliittoteoriat ovat suosittuja? Salaliittoteoriat puhuttelevat länsimaissa miljoonia ihmisiä. Niiden suosio kertoo vaikeudesta elää ympäristössä, jossa kenelläkään toimijalla ei ole enää hallussaan absoluuttisia totuuksia. Sosiaalinen media
29.8.2019 Virkateksti koettelee lukijaa Kun asiantuntijat osallistuvat Twitterissä oman alansa keskusteluun, he luovat vuorovaikutuksessa uutta yleiskielisempää hallinnon kirjoituskieltä, joka ottaa paremmin huomioon tavallisten kuolevaisten tarpeet. Osallistuminen Sosiaalinen media
14.6.2019 Kommunikatiivisessa kapitalismissa kaikki on "contentia" Sitä mukaa kuin kommunikatiivinen kapitalismi on lisännyt viestinnän määrää, viestinnän demokraattinen merkitys on kuihtunut. Äärimmilleen kiihtyneissä uutissykleissä kohut ja skandaalit seuraavat toisiaan jättämättä jälkeä poliittisiin valtasuhteisiin. Sosiaalinen media
11.10.2018 Etnistä profilointia voimalla seitsemän miehen Helsingin poliisin ulkomaalaisasioiden komisario Heli Aaltonen katsoi asiakseen esitellä poliisin tekemää ulkomaalaisvalvontaa ”hauskasti” Aleksis Kiven päivään ja kansalliskirjailijan rakastetuimpaan teokseen kontekstoiden. Todellisuudessa hauskuus oli kuitenkin kaukana Aaltosen räikeän rasistisista Powerpoint-slideista. Kirjallisuustiede Pakolaisuus Sosiaalinen media
3.10.2017 Ideologiat esiin - mediat EVA:n ja Liberan pauloissa Suomessa toimii useampikin ajatushautomo, mutta julkisuuteen niistä murtautuu vain harva. Yhteiskunnallisen keskustelun kirjon laajentaminen vaatisi itsekritiikkiä toimittajilta, päätoimittajatasoa myöten. Journalistien tulisi lieventää sinänsä tarpeellista puoluepoliittista kyynisyyttään ja toisaalta muistaa kriittisyys myös taloustieteellisten auktoriteettien kohdalla. Sosiaalinen media
