Kategoria: Talouskasvu

Suomalainen kasvupolitiikka rakentui maailmansotien välisenä aikana

Talouskasvun aatehistoria on edelleen vähän tutkittu alue. 2020-luvun kasvupoliittinen analyysi hyötyisi aiempaa monipuolisemmasta historiakuvasta.

Epä-älyllistä keskustelua? Eduskuntavaalit 2015 ja talouspoliittinen keskustelu

Vuoden 2023 eduskuntavaalit on pidetty ja hallitusneuvottelut ovat käynnistyneet. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä tulevalle hallitukselle on julkisen talouden sopeuttaminen, jota erityisesti valtiovarainministeriö on pyrkinyt edistämään ennen vaaleja ja niiden jälkeen.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii taloudellisen eriarvoisuuden vähentämistä

Taloudellinen eriarvoisuus, ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Nämä ongelmat kytkeytyvät myös toisiinsa, ja siksi tarvitaan niiden samanaikaista ratkaisua.

Mitä sosiaalinen kestävyys on ja miten sitä voi mitata?

EU:n talouspoliittinen ohjaus kansallisen hyvinvointipolitiikan ajurina vai renkinä?

Euroopan unionilla on vahva valta talouspolitiikassa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät taas ovat unionin jäsenvaltioiden vastuulla. Vaikka toimivallan jako on unionin perustamissopimusten nojalla olemassa, käytännössä keskustelua sosiaalipoliittisista aiheista käydään EU-tasolla aktiivisesti. 2010-luvulla unionin talouspoliittinen ohjaus on sisältänyt Suomelle kehottavia viestejä myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. 

Terve talous, kipeät leikkaukset – Talouskuri ja terveysretoriikka

Suomen valtiovarainministerit ovat käyttäneet terveysretoriikkaa paitsi värittämään puhetta ja vetoamaan kuulijoihin, myös luonnollistamaan kuriajattelua riisumalla talouspolitiikalta sen poliittisen sisällön.

Kasvuriippuvuudet vaikeuttavat kestävän yhteiskunnan rakentamista

Eri talouden instituutiot ovat riippuvaisia päättymättömästä tuotannon ja kulutuksen kasvusta. Tällaiset järjestelmät pitää tunnistaa ja korvata osana kestävyyteen tähtääviä uudistuksia.