Kategoria: Työelämäntutkimus

Motivaation laadulla on väliä

Motivaation laadulla on merkitystä, sillä motivaation laatu vaikuttaa paitsi hyvinvointiimme, myös toimintaamme töissä; esimerkiksi työn tulosten määrään ja laatuun, työpaikkaan sitoutumiseen, ja jopa myönteiseen tai haitalliseen käytökseen työpaikalla.

Teollisuustyöntekijöiden piilevä potentiaali käyttöön kriisitilanteissa

Teollisuuden työntekijät kokevat, että heillä olisi paljon osaamista ja kykyjä kriisi- tai poikkeustilanteissa hyödynnettäväksi, mutta tämä potentiaali jää usein hyödyntämättä. Kriiseihin varautuminen ja niistä selviäminen vaatisi kaikkien organisaation jäsenten osaamispotentiaalin näkemistä, arvostamista ja hyödyntämistä.

Työmarkkinamuutokset edellyttävät tutkimusperusteista valmistelua

Työmarkkinaosapuolten soisi voivan käyttää aikansa toimialakohtaisesti siihen, että Suomessa saadaan työn ja tuotannon rakenteet pikimmiten kestäviksi hiilipäästöjen ja luontokadon hillinnän kannalta.

Suomen työmarkkinat irti pohjoismaisesta perinteestä paikallinen sopiminen “vapauttamalla”? 

Yritystasoinen paikallinen sopiminen edellyttää vastavuoroista yhdessä sopimisen kulttuuria ja institutionaalisia rakenteita, jotka tukevat tasapuolisten neuvotteluiden käymistä sekä yritysten välillä että niiden sisällä. Tällöin yritykset eivät joudu liialliseen keskinäiseen palkkakilpailuun ja myös tuottavuus ja työllisyys voivat kehittyä myönteisesti.

Ylpeyttä ja häpeää omasta ammatista 

Mahdottoman ajattelu on vaikeaa, mutta tarpeellista

Skenaariotyöskentely tarkoittaa erilaisten tulevaisuuksien hahmottamista ja sen avulla voidaan myös varautua erilaisiin kriiseihin. Mahdollisten maailmojen ajattelua hyödyntävä skenaariotyöskentely perustuu organisaation toimintaa ohjaavien perusolettamien kyseenalaistamiseen. Perusolettamien systemaattisen testaamisen avulla organisaatio voi parantaa resilienssiään eli kykyään ennakoida, selviytyä ja oppia erilaisista kriiseistä.   

Työn tilasta merkitystä ja mielekkyyttä työhön?

Työltä kaivataan yhä enemmän sisältöä ja tarkoituksen tuntua. Työntekijöitä kiinnostaa yhä enemmän työn kestävyys ja eettisyys, sekä se, millaisen yhteisön työ voi tarjota. Työn merkitystä ei välttämättä tavoiteta pelkästään järkiperäisillä syillä. Myös työn tiloista saatavat kokemukset voivat kannatella työn merkityksellisyyttä. Liminaalit, muodollisten sosiaalisten rakenteiden katvealueilla syntyvät tilat voivat tuoda työn arkeen lumoa, taikaa ja innostusta. Jaettuna kokemuksena liminaalitila on omiaan synnyttämään voimakasta yhteisöllisyyttä.

Teknologia tuo työn iloa ja kuormitusta

Työn suunnittelu ja toteutus käy etätyössä itsenäisemmin ja monipuolisemmin, mutta moni soteammattilainen kertoi myös siitä, että ei ole voinut vaikuttaa etätyöohjelmien käyttöönottoon ja niiden kehitykseen.

Suomineito ja mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Mielenterveyden häiriöt sekä niihin yhteydessä oleva työkyvyttömyys ovat tulevaisuudessa yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista haasteista suomalaisten terveydelle, työkyvylle ja yhteiskunnan kantokyvylle.

Aikuiskoulutuksen työuravaikutuksia vaikea osoittaa

Työikäisten on työuran varrella – kuten myös kesälomilla – mietittävä osaamistaan ja sen kehittämistä. Työmarkkinoiden ja ammattirakenteen, siis työvoiman kysynnän, muutoksiin haetaan myös politiikassa totutusti ratkaisuja elinikäisestä ja jatkuvasta oppimisesta.

Miksi anonyymia rekrytointia tarvitaan?

Erilaisten anonyymiyden tekniikoiden kehittämisen ohella on oleellista pohtia, millaisessa yhteiskunnassa anonyymiä rekrytointia tarvitaan ja mistä syistä. Toisin sanoen, piilottaako hyvää tarkoittava rekrytoinnin muoto alleen kahden kerroksen työnhakumarkkinat, joilla joidenkin työnhakijoiden on häivytettävä nimensä ja taustansa tullakseen noteeratuksi osaavana työnhakijana?

Rapauttiko etätyö yhteisöllisyyden?

On mahdollista, että pandemia tuo etenkin pakotettua etätyötä kokeneille aiempaa parempaa kokemuksellista ymmärrystä inhimillisen vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden merkityksestä, siinä missä se aiemmin on ollut huomaamattomampi ja itsestään selvänä pidetty osa työarkea. Laajamittaisen etätyöloikan myötä on myös ollut välttämätöntä pysähtyä sellaisten teemojen äärelle, jotka jo ennen pandemiaa ovat olleet arkipäivää monelle tietotyöntekijälle, mutta tuki niihin on ollut vaihtelevaa.

Yrittäjä vai palkkatyöläinen? Taiteilijat koronatuen väliinputoajina

Koronaepidemian aikaansaamassa tapahtumatalouden lamassa julkisen huomion kohteena ovat olleet erityisesti taiteilijat. He ovat viestineet vihaisesti syrjäytymisestään tapahtumataloudelle suunnatun tuen piiristä. Epidemia onkin tehnyt aiempaa näkyvämmäksi kulttuurialan työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat. Mistä on kysymys, kun tukea on kuitenkin suunnattu varsin kohtuullisesti eri ministeriöistä, kuntasektorilta ja säätiöistä?

"Odota rakas, olen vielä työminä"

Elämme elämäämme monien roolien kautta. Roolit eivät viittaa vain asemiimme eri konteksteissa vaan myös minänä olemisen kompleksisuteen. Eri rooleissa ilmaisemme itseämme eri tavoin ja täytämme erilaisia perustarpeitamme. Roolit ja monitahoinen minuus ovat erityisesti sosiaalipsykologisen kirjallisuuden heiniä. Mitä sanoo tutkimus koti- ja työroolien sekoittumisesta etätyössä nimenomaan minäkäsityksen näkökulmasta?

Korona nopeutti rakennemuutosta ja teki siivoustyön näkyväksi

Korona osoitti, että työmarkkinat joustavat ja sosiaalinen jälleenrakentaminen on tarpeen

Koronakriisin oloissa olennaista on huomata, että jo ennen kriisiä samat joustavimmissa ja hauraimmissa työmarkkina-asemissa olevat palkansaajat kärsivät kriisistä eniten.

Etätyö uutena normaalina?

Suuri osa suomalaisia palkansaajia on ollut etätyössä viimeksi kuluneen kuukauden, ja näillä näkyminen etätyöt jatkuvat ainakin toukokuun puoliväliin asti.

Kestävä työelämä: ilkeät ongelmat vaativat järjestelmien uudistumista

Kestävyyden tulisi olla eri yhteiskunnallisten järjestelmien kantava periaate.

Taxi platforms respond to COVID-19 

Keitä ovat yksinyrittäjät?

Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aina merkittävin yritystoiminnassa tapahtunut rakenteellinen muutos on ollut yksinyrittäjien määrän kasvu.

The future of work is not precarization but polarization

Tekoäly työmarkkinoilla – spekulaatiosta konkretiaan

Vastuu teknologian kehityksestä ja teknologian tekemistä päätöksistä on aina ihmisellä, joten me voimme myös vaikuttaa siihen, miten ja miksi teknologiaa käytämme – ja miten rakentaa parasta mahdollista ja eettisesti kestävää yhteistyötä ihmisen ja tekoälyteknologioiden välille.

Kuinka saada isät kotiin?

Vaikka asenteet työelämässä ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana perheystävällisempään suuntaan, isien pitkistä perhevapaista tulisi muodostua luonnollinen ja kyseenalaistamaton osa miesten käytäntöjä työelämässä.

Miten oppimisvaikeudet voi ottaa puheeksi työelämässä?

Suomessa on 600 000 työikäistä, joilla perustaidot eivät ole riittäviä. Heillä voi olla puutteita luku-, kirjoitus-, numero-, ongelmanratkaisu- ja/tai kommunikaatio- ja tietotekniikkataidoissa. Perustaidot rakentavat perustan työnteolle, uuden oppimiselle, täysivaltaiselle osallistumiselle sekä vaikuttamiselle.