K
Tiina Heikkilä

Kirjasta: Tyhmenevä demokratia?

Median ja demokratian kriisistä on puhuttu kauan ja paljon. Uutuuskirja Tyhmenevä demokratia? korostaa kriittisen ja omaehtoisen tiedontuotannon merkitystä, jos moniääniselle demokratialle halutaan jatkoa. Kirjan mukaan kriittisen tiedontuotannon instituutiot ja niiden jatkuvuus otetaan julkisessa keskustelussa usein annettuna, mutta vakiintuneillakaan instituutioilla ei […]

LUE LISÄÄ
A
Esko Nieminen

Some-polarisaatio – ja mitä meidän pitäisi tietää siitä?

Affektiivisuus eli tunteiden voimakas läsnäolo tekee sosiaalisesta mediasta käyttäjälleen arvokkaan, mutta samalla myös hyvin polarisoivan tilan, sillä juuri tunteet ovat sosiaalisen median polttoainetta.

Polarisaatio on aikamme suurimpia trendisanoja. Niin mediassa kuin arkisissa poliittisissa keskusteluissa puhutaan kansakunnan jakautumisen syventymisestä ja tätä myötä polarisaation lisääntymisestä. Näissä keskustelussa polarisaatioon liitetään usein sosiaalinen media, jonka katsotaan olevan suuri vaikutin ihmisten etääntymiseen ja vihaisiin asenteihin: nopeat sometrendit ja […]

LUE LISÄÄ
A
Sahra Wagenknechtin vasemmistokonservatismi – Ordoliberalismia ja perinteisiä arvoja, Sauli Havu.
Sauli Havu

Sahra Wagenknechtin vasemmistokonservatismi – ordoliberalismia ja perinteisiä arvoja

Kyseessä on populistinen liike, jolla Wagenknecht esittää edustavansa samanaikaisesti sekä järkeä että konformismin vastaisuutta – turvautuessaan samalla itse epätotuuksiin ja yksinkertaistuksiin.

Pitkän kiistelyn jälkeen Saksan eräs näkyvimmistä politiikoista Sahra Wagenknecht on irtautunut  Saksan vasemmistopuolueesta Die Linkestä. Hänen rasistiseksi tulkitut ulostulonsa sekä esimerkiksi koronarokotekritiikkinsä olivat jakaneet puoluetta jo pitkään. Hänen perustamansa uusi liike nimeltä Bündnis Sahra Wagenknecht ajaa ”vasemmistokonservatiivista” politiikkaa. Taustaltaan Wagenknecht […]

LUE LISÄÄ
A
Jenni Kallio & Susanna Ågren

Oppilaitosvaltauksissa nuoret neuvottelevat oikeudestaan kestävään hyvinvointiin

Nuorten potentiaalia kestävästi hyvinvoivan yhteiskunnan edistämisessä ei ole varaa ohittaa.

Syyskuun 19. päivänä 2023 Helsingin yliopiston opiskelijat valtasivat opinahjonsa päärakennuksen osoittaakseen mieltä Petteri Orpon hallituksen suunnittelemia opiskelijoihin kohdistuvia sosiaaliturvaleikkauksia vastaan. Tästä käynnistyi korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten valtausten sarja, joka on levinnyt laajasti ympäri Suomen. Kriittisen nuorisotutkimuksen näkökulma valtauksiin Opiskelijoiden […]

LUE LISÄÄ
A
Lähiöt tarvitsevat huolenpitoa ja hoivaa. Riina Lundman Tampereen yliopisto. Kuva: Renne Pesonen.
Riina Lundman

Lähiöt tarvitsevat huolenpitoa ja hoivaa

Kasvavassa kaupungissa kaivataan lisää tilaa uusille asunnoille ja toiminnoille. Lisäksi kaupunkien sisäinen alueellinen eriarvoistuminen on koettu haasteeksi. Tällöin katseet kääntyvät usein lähiöihin. Vaikka lähiöihin kohdistuu paljon uudistamispaineita, niistä täytyy pitää huolta ja niitä pitää kehittää lähiöiden omista lähtökohdista ja tarpeista käsin. Huolenpidon etiikka tarjoaa ratkaisuja sosiaalisesti ja moraalisesti kestävään lähiöiden muutokseen.

Kaupunkikehittämistä ja siten myös lähiöiden uudistamista perustellaan usein taloudellisesti vetoamalla kaupunkitalouteen ja kasvuun sekä kestävään kehitykseen. Lähiöiden kohdalla puhutaan myös antisegregaatiosta eli sosioekonomisen ja alueellisen eriytymisen estämisestä tai vähentämisestä. Nostan näiden näkökulmien rinnalle huolenpidon etiikkaan perustuvan lähiöiden kehittämisen. Lähiöistä on […]

LUE LISÄÄ
N
Anni Jäntti

Kunta luo elämisen edellytyksiä myös sote-uudistuksen jälkeen

LUE LISÄÄ
A
Kaisa Herne

Demokraattisilla innovaatioilla demokratian murenemista vastaan?

Suomessa demokratian perusedellytykset ovat kunnossa. Meillä ei kuitenkaan ole varaa olla vaalimatta demokraattista järjestelmäämme ja huolehtimatta rapautumisen ennaltaehkäisystä. Demokraattiset innovaatiot ovat varteenotettava väline, kun huollamme ja vahvistamme demokraattista järjestelmäämme.

1900-lukua voidaan kokonaisuudessaan luonnehtia demokratisoitumisen ajaksi, vaikka kehitys ei koskekaan kaikkia maita tai vuosisadan kaikkia aikajaksoja. Monet valtiot demokratisoituivat vuosisadan kuluessa ja äänioikeus laajeni kattamaan kaikki kansalaiset, viimeisimpänä demokratisoituivat entiset itäblokin maat Euroopassa. Tällä vuosituhannella demokratian tila on kuitenkin herättänyt […]

LUE LISÄÄ
A
Josefina Sipinen ja Aino Tiihonen

Aktiivisen kansalaisuuden perusta rakennetaan jo kouluiässä

Viimeisen vuoden aikana Suomessa on järjestetty kahdet vaalit – kesän 2021 kuntavaalit ja tammikuun 2022 aluevaalit. Molemmissa äänioikeuttaan käytti vain noin puolet äänioikeutetuista, mikä on herättänyt laajaa keskustelua edustuksellisen demokratian tilasta Suomessa. Mitään poppaskonsteja äänestysaktiivisuuden nostamiseen ei ole. Puolueilla, ehdokkailla […]

LUE LISÄÄ