A
Erkki Mervaala & Lauri Lahikainen

Kalat vedessä: Hegemonia ja ekososiaalinen yhteiskuntasopimus

Kuten 1970–1980-luvuilla kriisiin ajautunut sosialidemokraattinen hegemonia korvaantui ideasfäärissä kelluen odottaneella uusliberalismilla, on nyt kriisiytyvän uusliberalismin korvaajan valinnassa pidettävä huolta, että ideoiden joukossa kelluu myös varteenotettava kestävyyshegemonian muoto.

Yhteiskuntasopimus kuulostaa reilulta ja tasa-arvoiselta asialta. Onhan kyse yhteisestä sopimuksesta. Yhteiskuntasopimuksen ollessa voimassa yhteiskunnan valtasuhteet eivät perustu väkivaltaan ja pakottamiseen vaan suostumukseen. Valtasuhteisiin ja niihin liittyvään eriarvoisuuteen tyytymiseen on rationaalisia perusteluja: turvallisuus (Hobbes), omistusoikeuden suojelu ja riitojen ratkaisu (Locke), se, […]

LUE LISÄÄ
A
Tuuli Hirvilammi & Alisa Vänttinen

Tarpeet uuden yhteiskuntasopimuksen lähtökohdaksi  

Mitä tarvitsemme hyvään elämään? Tämä aina ajankohtainen kysymys kaipaa kipeästi uusia vastauksia, kun haemme reiluja ja hyvinvoinnin turvavia ratkaisuja ympäristökriisiin. Globaalit ja kansalliset pelisäännöt ovat murroksessa. Siksi tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen uudistamista.

Yhteiskuntasopimuksen taustoja on avattu enemmän juttusarjamme ensimmäisessä osassa (Häikiö, Lahikainen & Ding 2023). Tässä kirjoituksessa esitämme, että tarvelähtöinen ajattelu on keskeistä yhteiskuntasopimuksen uudistamiselle. Tarpeet ohjaavat arvioimaan, mikä on tärkeää, toivottavaa ja kohtuullista. Tarvelähtöinen ajattelu on hyvä kompassi yhteiskuntasopimuksen uudistamiselle ja siitä […]

LUE LISÄÄ
A
Vihreä siirtymä ja kaivannaisteollisuus.
Matti Pihlajamaa & Riina Bhatia

Vihreän siirtymän hinta: kaivannaisteollisuuden kestävyyshaasteet ja globaali vastuu

Vihreän siirtymän haittojen globaali epätasa-arvoinen jakautuminen on pitkään jatkunut kehityskulku, joka ilmentää tämänhetkisen yhteiskuntasopimuksen heikkouksia.

Nykyinen länsimainen yhteiskuntasopimus perustuu lupaukselle siitä, että kulutustuotteet tulevat aina vain saavutettavammaksi yhä suuremmalle osalle yhteiskuntaa. Materiaalisen hyvinvoinnin kasvu on tapahtunut ilmaston ja luonnon kustannuksella. Euroopassa monia tuotannon ominaispäästöjä on pystytty pienentämään, mutta samalla haitat on yhä useammin ulkoistettu kehittyviin […]

LUE LISÄÄ
A
Mikko Jalas ja Michael Lettenmeier

Ekohyvinvointivaltion jalanjäljet

Monipuolinen, luotettava ja ‘moralisoiva’  jalanjälkitieto on siksi tärkeää kestävään tuotantoon ja kulutukseen liittyvää rinnakkaista tietoa tuotteen hinnan tarjoaman tiedon lisäksi.

Markkinataloudessa kysynnän ajatellaan ohjaavan tarjontaa ja hinnan heijastelevan tuotteen tai palvelun tuotantokustannuksia. Markkinoilla – vaihtosuhteissa – tapahtuu siis tiedonvaihtoa ja päätöksentekoa, joka vaikuttaa siihen, miten luonnonvaroja hyödynnetään ja luontohaittoja aiheutetaan hyvinvoinnin tuottamista varten. Hintatiedon lisäksi markkinoilla kuitenkin välitetään monenlaista muuta […]

LUE LISÄÄ
A
Jari Lyytimäki & Eija Vinnari

Lisääntyvä luontovelka varjostaa hyvinvointiamme

Tarvitsemme päätöksentekijöiltä pitkäjänteistä rohkeutta muuttaa verotusta, lakeja ja yhteiskunnallista ohjausta kohti luonnonlait tosissaan ottavaa ekologista hyvinvointivaltiota. Yksi osa rohkeutta on tarkastella taloutta nykyistä monipuolisemmin, oleelliset ympäristömuutokset oivaltavasti esiin nostavilla mittareilla.

Kestävyyskriisit pystytään ratkaisemaan vain, jos talouden ekologisen perustan rapautuminen pysäytetään. Tämä vaatii yhteiskuntasopimusta, jossa päätöksentekijät sitoutuvat ottamaan luontotiedon vakavasti ja me kaikki sitoudumme kyseenalaistamaan ylikuluttavat elämäntapamme. Uudenlaisten ajattelutapojen omaksumiseen tarvitaan kehityksen moninäkökulmaista seurantaa: meihin ihmisiin välittömästi kohdistuvien vaikutusten lisäksi pitää […]

LUE LISÄÄ
A
Juha Peltomaa, Antti Wallin, Anni Jäntti, Katriina Alhola

Keitä kestävä yhteiskuntasopimus koskee ja miten?

Uuden yhteiskuntasopimuksen tulisi pelkän asioiden turvaamisen sijaan aktiivisesti ohjata yhteiskunnallista muutosta ja yhteiskunnan jäseniä kohti kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

Elämme ja toimimme kansalaisina yhteiskunnassa. Toimintamme taustalla on jaettu, joskin osin tiedostamaton ymmärrys omasta osastamme siinä. Tavallisesti toimimme vallitsevan yhteiskuntasopimuksen mukaisesti, huomasimme sitä tai emme. Sopimus määrittää niin arkisia valintojamme, kuin ajatuksiamme yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoista. Henkilökohtainen toimintamme on myös osa […]

LUE LISÄÄ
A
Liisa Häikiö & Lauri Lahikainen & Jing Ding

Millainen on ekososiaalinen yhteiskuntasopimus?

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistuminen eko-hyvinvointivaltioksi edellyttää uudenlaisen yhteiskuntasopimuksen muodostumista. Uusi ajattelu yhteiskuntasopimuksesta laajentaa sen sisältämään "sopimuksen luonnon kanssa" ja pyrkimyksen historiallisten epäoikeudenmukaisuuksien käsittelemiseen ja korjaamiseen.

Yhdistyneiden kansakuntien sosiaalisen kehityksen tutkimuslaitos (UNRISD) julkaisi ohjelma-asiakirjan ”Uusi ekososiaalinen sopimus” vuonna 2021. Siinä ehdotettiin, että nykyinen yhteiskuntasopimuksemme tulee uudistaa, sillä nykyinen sopimus on ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Tässä kirjoitussarjassa pohdimme ekososiaalista sopimusta ja kestävää yhteiskuntasopimusta suomalaisen yhteiskunnan lähtökohdista. […]

LUE LISÄÄ