Katoaako tieteenalaidentiteetti valintakoeuudistuksessa?
LUE LISÄÄ
Moni Tampereen lähiö on entistä kartanon maata
Suurin osa kartanoiden päärakennuksista ja talousrakennuksista on yhä jäljellä, mutta ne ovat julkisessa omistuksessa saaneet uusia käyttötarkoituksia juhla- ja näyttelytiloina, ravintoloina, kahviloina ja työtiloina. Esimerkiksi Hatanpään kartanon päärakennus on nykyisin kokous- ja juhlatilana, jossa pidetään kesäisin myös kahvilaa. Haiharan kartano […]
LUE LISÄÄ
Säädyttömät tulivat ensin, sitten tuli keskiluokka
LUE LISÄÄ
Laajenevat uhkakuvat – turvallisuuskäsitykset muuttuivat 1970-luvulla
Turvallisuus ja turvallisuuspolitiikka ovat nousseet varsinkin Ukrainan sodan seurauksena jälleen näkyvästi julkisen keskustelun keskiöön. Myös koronapandemia toi sanavarastoomme uusia termejä, kuten vaikkapa terveysturvallisuuden. Ukrainan sota sekä Suomen hakeutuminen NATO-jäseneksi ovat nostaneet esiin erilaiset hybridiuhat sekä pohdinnat siitä, millaisiin mahdollisiin uhkakuviin […]
LUE LISÄÄ
Viabundus Suomi 1350–1650 laittaa keskiajan ja uuden ajan alun reitit kartalle ja avoimeen tietokantaan
Koneen säätiön rahoittaman Viabundus Suomi 1350–1650-tutkimushankkeen tavoitteena on Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskevan historiallisen paikkatiedon kokoaminen yhtenäiseksi tietokannaksi, tietokantaan perustuvan karttaliittymän luominen, ja niiden tuominen avoimena julkaisuna yleiseen käyttöön. Hankkeen tulokset ovat saatavilla alkuvuodesta 2025. Historiallinen paikkatieto ja sen […]
LUE LISÄÄ
Eläinnäkökulma luo uutta tietoa ihmisestä, yhteiskunnasta ja historiasta
LUE LISÄÄ
Keskiajalla yhteisöllisyys oli tärkeää kuoleman koittaessa – samanlaisia toiveita on nykyäänkin
Taannoisessa väitöstilaisuudessani vastaväittäjäni professori Laura Ackerman Smoller kysyi minulta, millä mielin olen kuolemantutkijana seurannut koronapandemiaa ja siihen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Vastasin hänelle, että en ole voinut välttyä huomaamasta yhtäläisyyksiä oman aikamme ja myöhäiskeskiajan välillä. Musta surma 1300-luvun puolivälissä ja sitä […]
LUE LISÄÄ
Digitalisoituva menneisyys: Käsinkirjoitettujen aineistojen konelukemisesta
Historiantutkijat lukevat alituisesti käsinkirjoitettuja tekstejä. Suurin osa menneisyyden kirjallisista aineistoista on raapustettu kynällä aivan viime vuosikymmeniin saakka. Käsinkirjoitetut tekstit ovat erityisen tuttuja tutkijoille, jotka jäljittävät “tavallisten ihmisten” ajatuksia, kokemuksia ja mentaliteetteja: siis sosiaali- ja kulttuurihistoriaa. Virallisten asiakirjojen sijaan keskeisiä lähteitä […]
LUE LISÄÄ
Emotional ties were the fuel for the national ideology
The members of the Tengström circle were close to each other as spouses, as friends, as siblings and as colleagues. In which ways have these relationships been important to the nationalistic ideology they shared? How have the close personal relations […]
READ MORE
Maskuliinisuuden kuvat ja kuviteltu menneisyys
Keskiaika on keskellämme mielikuvina: kuviteltuna menneisyytenä, jonka kaikki jaamme ja tunnistamme, mutta joka kuitenkin on turvallisen kaukana – se ei haasta tai uhkaa käsitystä itsestämme. Juuri tässä yhteydessä, mielikuvien luomisessa ja syöttämisessä, kuviteltu menneisyys on tullut yhä tärkeämmäksi. Fantasian ja […]
LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ