A
Mikael Nurminen

Euroviisujen painopiste on palannut idästä länteen, osa 1/2

Euroopan poliittiset tuulet tuntuvat Euroviisuissa. Helsingin vuoden 2007 Euroviisut olivat itäisten tulokkaiden juhlaa, mutta sen jälkeen itäinen ulottuvuus on heikentynyt pääasiassa taloudellisten, mutta myös ulko- ja sisäpoliittisten syiden vuoksi.

Vaikka Suomessa on tapana märehtiä vuosienkin jälkeen “mitähän ne meistä oikein ajattelee?”, ei Helsingin vuoden 2007 Euroviisuja muisteta muualla Euroopassa Mikko Leppilammen ranskan ääntämyksen, kanteleen muotoisen esiintymislavan tai Joulupukin käynnistämän äänestysosion takia. Sen sijaan Helsingin Euroviisut muistetaan Länsi-Euroopan perinteisten viisumaiden […]

LUE LISÄÄ
A
Onerva Alanen

Ulkopuolisuuden retoriikkaa: Kylmän sodan sitoutumattomuus oli haaste puolueettomuudelle

Kielellä ja käsitteillä on merkitystä kansainvälisessä politiikassa, vaikka sitä tarkastellaan usein resurssien ja perinteisen voimapolitiikan kautta.

Kansainvälisten suhteiden uutisointi on usein täynnä latautuneita ja kiisteltyjä käsitteitä: demokratia, ihmisoikeudet, kehitys, vapaus, turvallisuus, oikeudenmukaisuus, sota ja rauha. Vaikka näille käsitteille on useimmiten löydettävissä jonkinlainen jaettu perusmerkitys, yksityiskohtiin tai käytäntöön sovellutukseen mentäessä yksimielisyyttä on vaikea, ellei mahdoton saavuttaa. Valtiot […]

LUE LISÄÄ
A
Hanna Ojanen

Euroopan unioni turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa – kaikesta huolimatta eteenpäin

EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on rakennettu eteenpäin jo yli 20 vuoden ajan. EU ei olekaan vain sanktiotoimija, vaan myös organisaatio, joka käyttää yhteisiä varoja puolustukseen.

Sodaksi kiristynyt tilanne Euroopassa sai ensin monet kysymään, mitä Euroopan unioni tekee tai mitä se voi tehdä, ja tuskastumaan sen toimiin tai toimettomuuteen. Osaako EU käyttää edes taloudellista valtaansa kansainvälisissä suhteissa, jääkö sen rooli sympatian tasolle? Jääkö se aina sivuun, […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Keskitetyt rokotemarkkinat eivät ole tehokkain ratkaisu pandemioihin

LUE LISÄÄ
A
Matti Ylönen

Kehitysmaaliike ja kriittisen tiedontuotannon kriisi

Informoidun julkisen keskustelun edellytykset ovat viime vuosina heikentyneet yhteiskunnan eri alueilla yliopistoista kansalaisjärjestökenttään ja journalismiin.

Kun kehitysjärjestö sensuroi rakentavaa kritiikkiä vallanpitäjiä kohtaan, ollaan huolestuttavalla tiellä. Näin näyttää käyneen suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Fingon johdossa. Ilmiön voi nähdä oireena laajemmasta kriittisen tiedontuotannon kriisistä, jonka vaikutukset ulottuvat yliopistoista journalismiin ja järjestökentälle. Luotaan tässä kirjoituksessa aluksi kriittisen tiedontuotannon resurssien […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Konfliktien kuolemansyyntutkinnan reunaehdot määrää kansainvälinen politiikka

LUE LISÄÄ