A
Harri Jalonen

Kriisinaikainen päätöksenteko on tietämättömyydessä tarpomista

Elämme pitkittynyttä kriisien aikaa, jossa pandemiat, geopoliittiset jännitteet ja ilmastonmuutos luovat epävarmuuden ilmapiiriä. Kriisien hallintaa varjostaa tietämättömyyden esirippu, joka haastaa päätöksentekijät toimimaan vajavaisin tiedoin ja aiemmin valittujen ratkaisujen asettamissa reunaehdoissa. Tietämättömyydessä tarpomista voidaan kuitenkin helpottaa jäsentämällä sitä synnyttäviä tiedollisia haasteita.

Maailma on muuttunut aiempaa ennakoimattomammaksi. Yksittäiset kriisit haastavat päätöksentekijöitä ja luovat kansalaisten keskuuteen hämmennystä, mutta kriisien yhteisvaikutuksesta syntyvä epätietoisuus on kertaluokkaa suurempaa. Koronapandemia ja muut terveyskriisit, geopoliittisten jännitteiden kiristyminen sekä ilmaston lämpeneminen ja luontokato ovat muovanneet arjestamme epävarmuuden sävyttämää. Sen […]

LUE LISÄÄ
A
Päivi Honkatukia

Puhe menetetystä sukupolvesta ei tee oikeutta nuorten aikuisten koronakokemuksille

Koronakriisillä oli laajoja vaikutuksia ihmisten elämään, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnallisen luottamuksen rakentumiseen. Nuorten aikuisten kokemuksiin pohjaava Elämää korona-ajassa -kirjamme tuo esiin näitä vaikutuksia. Kirja osoittaa vaikutusten olevan niin moniulotteisia, ettei yksinkertaistava julkinen keskustelu menetystä sukupolvesta tavoita niitä.

Nuori aikuisuus on nuorisotutkimuksen käsite, joka viittaa teini-iän ja aikuisuuden väliin sijoittuvaan erityiseen elämänvaiheeseen. Siihen liitettyjä piirteitä ovat muun muassa muutokset, kokeilut, elämyshakuisuus ja vapaus (Arnett 2000). Vaikka käsitteen osuvuudesta on kiistelty, on selvää, että 2020-luvun alun maailmanlaajuisen koronapandemian olosuhteet […]

LUE LISÄÄ
A
Chloe Stephenson, Abbe Brown, Alison McCallum, Amitabha Sarkar, Corrado Piroddi, Lynda Gilby and Meri Koivusalo

Lost in negotiation: Re-positioning public health in the Pandemic Agreement

In December 2021 during the Covid-19 pandemic, the WHO World Health Assembly established an international body to negotiate a convention, agreement, or other international instrument to strengthen pandemic prevention, preparedness, and response. The negotiations have been difficult. Furthermore, the focus on public health in the Pandemic Agreement remains fragile before the World Health Assembly starting on 27th of May 2024.

WHO has now reduced the scope of the formal Agreement with further negotiations to follow on more difficult issues. It is crucial that all parties recognise the current proposal as a proposal for a framework agreement that sets minimum standards, […]

LUE LISÄÄ
A
Marja Hekkala ja Suvi Raitakari

Vallankäyttö koronakriisissä yhteiskunnan marginaaleista katsottuna

Koronakriisissä julkinen valta ohjasi marginaalisessa asemassa olevia ihmisiä käyttämällä vertikaalista ja horisontaalista valtaa. Kriisinhallinta korosti ihmisten erivertaisuutta, mutta synnytti myös kumppanuutta ja luovuutta ylittää osallisuuden esteitä.

Jäsennämme tässä tekstissä toimittamamme Osallisuutta ja osattomuutta yhteiskunnan marginaaleissa – Muuntuvat palvelut ja hyvinvointi koronapandemiassa -kokoelmateoksen antia vallan näkökulmasta. Teos käsittelee koronapandemian (engl. COVID-19 pandemics) merkityksiä ja vaikutuksia muun muassa ruoka-avussa, osallisuutta edistävissä kohtaamispaikoissa ja asunnottomuustyössä. Tarkoitamme kriisinhallinnan kontekstissa vertikaalisella […]

LUE LISÄÄ
A
Jenni Räikkönen

Poikkitieteellinen tutkimushanke pyrkii ymmärtämään rokotevastaisuutta ja kehittämään tulevaisuuden rokotekampanjoita

Lancasterin yliopistossa, Iso-Britanniassa, vuonna 2021 alkaneessa kolmivuotisessa tutkimushankkeessa tutkitaan kansalaisten asenteita rokotteita kohtaan. Hanke on poikkitieteellinen ja tutkijoina on kielitieteilijöitä, virologi sekä politiikan asiantuntija. Questioning Vaccination Discourse (lyhyesti Quo VaDis) -tutkimushanke tutkii eri tapoja ilmaista asenteita rokotteita kohtaan lehdistössä, parlamenttiväittelyissä […]

LUE LISÄÄ
A
Anna Elomäki

Sukupuolten tasa-arvo koronakriisin vastaavassa päätöksenteossa ja talouspolitiikassa

Kriisit ja niihin vastaava politiikka vaikuttavat eri ihmisryhmiin eri tavoin ja voivat joko edistää tai vesittää sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvo sivuutetaan kuitenkin usein kriisien hoidossa. Näin on käynyt myös koronakriisin tapauksessa.

Koronakriisi on kansainvälisesti ollut monella mittareilla sukupuolten tasa-arvon ja hoivan kriisi. Suomessa koronakriisillä on ollut sukupuolittuneita vaikutuksia muun muassa työhön, toimeentuloon ja hoivan jakamiseen. Tästä huolimatta suurin osa eri maiden ihmisten ja yritysten tukemiseen tähtäävistä toimista on suunniteltu ilman sukupuolinäkökulmaa. […]

LUE LISÄÄ
A
Tuomas Tepora

Sota sanoittaa koronapandemiaa. Huhut ja talvisota modernina myyttinä

Kun hallitus totesi Suomessa vallitsevan poikkeustilan maaliskuun puolivälissä 2020, tiedotusvälineet palasivat ajassa 80 vuoden päähän.

Keväällä 2020 Covid-19-pandemian ensimmäinen aalto levisi ympäri maailmaa. Sitä ei tietenkään vielä tiedetty, että pandemia ei hellittäisi otettaan kuin kenties vasta kahden vuoden kuluttua. Virus ja sen variantit eivät tunteneet valtiorajoja, vaikka yhteiskunnat sulkeutuivat ja tuntuivat käpertyvän itseensä. Valtiorajojen merkitys […]

LUE LISÄÄ
A
Shahnaj Begum
Shahnaj Begum

Older people in the Finnish North and corona: Perspectives of the caring and the cared for

In one instance, older people living at home found the outside environment more peaceful and cleaner during the pandemic, as there were fewer tourists and less traffic.

The majority of the people who have died of coronavirus in Finland have been over 70 years old. Research on the older population at large has revealed that those who are socially isolated and lonely have experienced more serious physical […]

LUE LISÄÄ
A
Etätyö.
Sirpa Syvänen ja Kaija Loppela

Teknologia tuo työn iloa ja kuormitusta

Työn suunnittelu ja toteutus käy etätyössä itsenäisemmin ja monipuolisemmin, mutta moni soteammattilainen kertoi myös siitä, että ei ole voinut vaikuttaa etätyöohjelmien käyttöönottoon ja niiden kehitykseen.

Miten koronapandemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä  Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Etätyö ja etätyöhön liittyvä teknologian käyttö sekä työn ja […]

LUE LISÄÄ
A
Jyrki Nissi

Keskiajalla yhteisöllisyys oli tärkeää kuoleman koittaessa – samanlaisia toiveita on nykyäänkin

Keskustelu kuolevien koronapotilaiden yksinäisyydestä osoittaa, että yksinäistä kuolinhetkeä pidetään yhteiskunnassamme epätoivottuna tapana menehtyä. Näin oli myös keskiajalla. Aivan kuten keskiajallakin, yhteisöllisyys kuoleman äärellä auttaa nykyihmistä etenemään kuoleman prosessissa ja käsittelemään menetyksen aiheuttamaa surua.

Taannoisessa väitöstilaisuudessani vastaväittäjäni professori Laura Ackerman Smoller kysyi minulta, millä mielin olen kuolemantutkijana seurannut koronapandemiaa ja siihen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Vastasin hänelle, että en ole voinut välttyä huomaamasta yhtäläisyyksiä oman aikamme ja myöhäiskeskiajan välillä. Musta surma 1300-luvun puolivälissä ja sitä […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ