A
Vastaväittäjä Matti Sillanpää, kustos Olli Heinonen ja väittelijä (Kuva: Jyri Helko 7 v.)
Pekka Louhiala

Lääkäri filosofina

Toimin lääketieteen filosofian ja etiikan määräaikaisena professorina Tampereen yliopistossa ajalla 1.2.2020 - 31.1.2024. Tässä artikkelissa kuvaan tapahtumia ja kokemuksia, jotka johtivat siihen, että päädyin tehtävään.

Ihmisen elämänpolkua määrittelevät monet sattumat, ja vain jälkikäteen voi havaita, mitkä niistä olivat tulevan elämän ja uran kannalta merkittäviä. Kuvaan myös niitä oivalluksia, jotka tulivat ohjaamaan ajatteluani sekä toimintaani lääkärinä, tutkijana ja opettajana. Eräs keskeinen oivallus oli filosofi Daniel Callahanin […]

A
Taina Pitkänen

Mitä on lääkärin riittävä kielitaito?

Kieli on lääkärille tärkeä työkalu. Ilman riittävää kielitaitoa ei pysty ymmärtämään potilaan näkökulmaa eikä perustelemaan potilaalle hoitoratkaisuja. Kieli on myös väline, jolla siirretään tietoa ammattilaiselta toiselle. Mutta mitä on riittävä kielitaito, miten se määritellään?

Virallisesti lääkärin ammatinharjoittamisen vähimmäisvaatimus on B1-tason kielitaito (Valvira 2023), joka vastaa esimerkiksi suomalaisessa lukiossa B-kielenä opiskellun kielen, tavallisimmin ruotsin, taitotasoa lukion lopussa. Virallisen kielitaitovaatimuksen täyttäminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että henkilöllä olisi valmiuksia pärjätä kielellisesti vaativassa lääkärin työssä. Riittämättömällä kielitaidolla […]

N
Tiina Heikkilä

Pekka Louhialan kirja ratkoo käsitteellistä harhaa plasebovaikutuksen ympärillä

N
Tiina Heikkilä

Sote-markkinoille on helppo mennä, mutta vaikea poistua

E
Marianne Mäkelin

Charting a posthuman approach to bioethics

Recent developments in biology, for example, now enable gene modification in unprecedented precision and low cost. This has created calls for bioethicists and social scientists to join the discussion on how these new technologies should or should not be used. […]

N
Tiina Heikkilä

Konfliktien kuolemansyyntutkinnan reunaehdot määrää kansainvälinen politiikka

A
Mianna Meskus

Ymmärtääkö kansalainen, minne lääketieteelle luovutetut tiedot ja näytteet menevät?

Potilaat ajattelevat tyypillisesti luovuttavansa soluja ja kudosta tiettyä tutkimustarkoitusta eli omaa sairauttaan varten. Näin on siitä huolimatta, että suostumuslomakkeessa on selkeästi ilmaistu solulinjojen mahdollinen jakaminen ja käyttö muihinkin tutkimus- ja kehittämistarkoituksiin.

Alustus! EU:n tietosuoja-asetus astui voimaan toukokuussa. Asetuksen mukaan kansalaisten terveystiedot ovat erityisen arkaluonteisia, ja niitä koskevat tarkemmat tietosuojasäännöt kuin tavallisia henkilötietoja (Kanta 2018). Kansallisessa lakivalmistelussa ovat työn alla paitsi SoTe-uudistus, myös uusi laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Uuden lain nojalla […]