A
Hanne Lamberg

Pienituloisten perheiden lapset maksavat sosiaaliturvaleikkausten hinnan

Emme voi odottaa, että meillä on tulevaisuudessa hyvinvoiva ja kyvykäs aikuisväestö, jos lapset ja nuoret uupuvat, masentuvat, sairastuvat ja kärsivät jo nuorina yhteiskunnallisen eriarvoisuuden seurauksena.

Suomalainen hyvinvointivaltio on suuressa murroksessa. Toteutettu politiikka ajaa suomalaista yhteiskuntaa etäämmälle tasa-arvon ja universalismin periaatteista. Erityisesti laajat leikkaukset sosiaaliturvaan ja palveluihin tuottavat pahoinvointia ja syventävät eriarvoisuutta. Vaikutukset näkyvät jo ihmisten arjessa. Erityisen suurena huolenaiheena ovat lapset ja nuoret, joiden mahdollisuudet […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Heikkilä

Haitalliset lapsuudenkokemukset vaikuttavat yksilöllisesti

Haitalliset lapsuudenkokemukset ovat yleisiä. Toisille niistä jää jälkiä, mutta toisille ei. Haitalliset lapsuudenkokemukset ovat merkittäviä yksilön elämänkaaressa, ja vaikuttavat hyvinvointiin. Niillä on myös yhteiskunnallisia seurauksia. Tietoisuus ja ajoissa saatu tuki toimivat puskurina haitallisia kokemuksia vastaan.

Moni ihminen on kokenut ja kokee lapsuutensa aikana haitallisia asioita, kuten laiminlyöntiä, väkivaltaa tai vanhempien liiallista päihteiden käyttöä tai mielenterveysongelmia. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa nämä haitalliset lapsuudenkokemukset on nimetty käsitteellä Adverse Childhood Experiences (ACEs). Haitallisilla lapsuudenkokemuksilla on osoitettu olevan pitkäkestoisia vaikutuksia niin […]

LUE LISÄÄ
A
Johanna Westergård

Synnytysväkivalta ei ole tahallista, mutta se on otettava vakavasti

Synnytysväkivalta on osa laajempaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, jonka nähdään olevan seurausta rakenteellisesta epätasa-arvosta ja syrjinnästä. YK:n ihmisoikeusneuvosto linjasi synnytysväkivaltaa käsittelevässä kannanotossaan vuonna 2019, että jokaisella synnyttäjällä on oikeus kunnioittavaan lisääntymisterveydenhuoltoon, mukaan lukien synnytyksen aikainen hoito.

Termi ’obstetric violence’, obstetrinen väkivalta tai synnytysväkivalta nousi kansainväliseen tietoisuuteen, kun Venezuela sääti ensimmäisenä maailmassa lain, jolla synnytysväkivalta kiellettiin rangaistuksen uhalla. Tätä edelsi synnytysaktivistien voimakas liikehdintä synnytyksen hoidon inhimillistämisen puolesta. (Pickles, 2024.) Sanan ’väkivalta’ käyttö synnytysten yhteydessä on herättänyt närkästystä […]

LUE LISÄÄ
N
Professori Masumi Imura ja professori Mutsuko Takahashi.
Mari Laaksonen ja Heidi Rantanen

Mitä kuuluu lapsiperheille Japanissa? Haastattelussa Masumi Imura ja Mutsuko Takahashi

LUE LISÄÄ
A
Ritva Nätkin & Laura Sahlgren

”Velka on rumaa sanoi momma” – taloustaidot ovat ylisukupolvisia

Suhtautuminen rahankäyttöön ja velanottoon vaihtelee sukupolvittain ja perhekulttuureittain. Nuorten elintaso on menneisiin sukupolviin nähden korkeampi, mutta niin ovat odotukset ja vaatimuksetkin.

Korot ovat nousseet ja ruoka kallistunut. Myytävien asuntojen hinnat ovat alhaiset eikä asuntosijoittaminen enää kannata. Monet vielä pari vuotta sitten vallalla olleet uskomukset talouden hallinnasta ovat romuttuneet. Miten pärjäävät velalliset, esimerkiksi asuntovelalliset nuoret perheet, tai kulutusluottojen kanssa tasapainoilevat opiskelijat tai […]

LUE LISÄÄ
A
Laura Sandström

Synnytyspelon aiheuttama syöksykierre voidaan pysäyttää

Synnytyspelko on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana.

”Pelkoa on käsitelty vain kysymyksellä ”anna edelliselle synnytykselle arvosana asteikolla 1–10”. Synnytyksen vaiheet olivat kauheita, mutta lopulta kaikki meni hyvin, joten arvosanaksi annan melko hyvän.” Suomessa on turvallista synnyttää ja kuolemat ovat äärimmäisen harvinaisia. Äidit myös pisteyttävät kokemuksensa korkeasti ennen […]

LUE LISÄÄ
A
Hanneli Sinisalo ja Sonja Veistola

Yhteistyö, sosiaalisuus ja yhteisöllisyys ovat ihmisten valtteja myös lasten hoidossa

Ihmisillä on tapana kasvattaa lapsiaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden kanssa ja tällaisella vanhemmuuden jakamisella on pitkä historia, joten muillakin kuin biologisilla äideillä on kyky omaksua hoivaajan rooli.

Tuoreet tutkimustulokset viittaavat esimerkiksi lastenhoitoon käytetyn ajan olevan merkittävä tekijä vanhemmuuteen liittyvien aivoalueiden sekä hoivakäyttäytymisen muotoutumisessa. Lastenhoidon vaikutus isien aivoihin on erityisen mielenkiintoista, sillä isien aivomuutosten tunnistaminen auttaa erottamaan toisistaan raskauden tuomat ja toisaalta ulkoiset, kokemukselliset tekijät, jotka molemmat muokkaavat […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Sihto ja Armi Mustosmäki

Keskustelu äitiyden katumuksen ympärillä tekee äitiyden normit näkyväksi

Äitiyden kulttuurisen kuvasto on erityisesti mediatutkijoiden mukaan monipuolistunut viime vuosien ja vuosikymmenten aikana. Äitiyteen liittyvät kielteiset tunteet, kuten uupumus, ahdistus, pelot ja masennus nostetaan usein julkiseen keskusteluun. Negatiivistenkin tunteiden sävyttämät kuvaukset äitiydestä kuitenkin noudattavat useimmiten kaavaa “vaikeuksista voittoihin”; rakkaus lapseen […]

LUE LISÄÄ