A
Esko Nieminen

Some-polarisaatio – ja mitä meidän pitäisi tietää siitä?

Affektiivisuus eli tunteiden voimakas läsnäolo tekee sosiaalisesta mediasta käyttäjälleen arvokkaan, mutta samalla myös hyvin polarisoivan tilan, sillä juuri tunteet ovat sosiaalisen median polttoainetta.

Polarisaatio on aikamme suurimpia trendisanoja. Niin mediassa kuin arkisissa poliittisissa keskusteluissa puhutaan kansakunnan jakautumisen syventymisestä ja tätä myötä polarisaation lisääntymisestä. Näissä keskustelussa polarisaatioon liitetään usein sosiaalinen media, jonka katsotaan olevan suuri vaikutin ihmisten etääntymiseen ja vihaisiin asenteihin: nopeat sometrendit ja […]

LUE LISÄÄ
A
Antti Malinen ja Mervi Kaarninen

Lasten ja nuorten ystävyyssuhteiden merkitys toisen maailmansodan vuosina ja nyt

Viestinnän teknologiat luovat puitteet lasten ja nuorten keskinäiselle yhteydenpidolle. Kirjeenvaihdon aikakaudella postin odottaminen oli hitaasti kasvavaa odotusta ja jännitystä kirjeen saapumisesta, ja odottaminen opetti samalla kärsivällisyyttä.

Pikaviestimien myötä odottamisen aika on lyhentynyt sekunteihin, minuutteihin, korkeintaan tunteihin, ja yhteydenpito on monesti reaaliaikaista. Vertaissuhteiden luominen ja ylläpitäminen on samalla muuttunut, vähentäen samalla maantieteellisten rajojen merkitystä. Yhteydenpito on muuttunut globaaliksi erityisesti fanikulttuurin ja harrastusten maailmassa, mutta edelleen lähiyhteisöllä, omalla […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Tiedeviestintä, yleistajuistus, tarinatalous, promootiokulttuuri – mitä eroa ja mitä väliä?

LUE LISÄÄ
A
Juha Raipola  

Huomio, kaikki sortavat provokaattoria! Perussuomalaisten mediavaikuttamisen strategia

Rasismikohujen ympäröimä perussuomalainen puolue haastaa liberaalin demokratian toimintaperiaatteita verkossa käydyillä kulttuurisodilla ja mediatilan strategisella manipuloinnilla.

Poliittiset kohut tai syytökset rasismista eivät juuri hetkauta perussuomalaisten kannattajia, sillä puolueen suosio nojaa suureen yhteiskunnalliseen kertomukseen, jossa se näyttäytyy ainoana poliittisena vaihtoehtona läpeensä arvoliberalismin korruptoimalle nyky-yhteiskunnalle. 10 teesiä: Perussuomalaiset on radikaalioikeistolainen vastakulttuuripuolue, joka käy kulttuurisotaa vallitsevaa liberaalia yhteiskuntajärjestystä vastaan. […]

LUE LISÄÄ
A
Sanna Marin.
Essi Pöyry, Elisa Kannasto & Hanna Reinikainen

Enemmän kuin ystäviä? Sanna Marinin bileremmi ja politiikan markkinointi 

Kohun unohtuessa yhteiset intressit saavat poliitikot jälleen hakeutumaan sosiaalisessa mediassa toimivien, julkisuuspääomaa nauttivien vaikuttajien pariin. Ilmiönä poliitikkojen ja julkkisten hyötyminen toisistaan ei ole uusi – alusta sille on vain vaihtunut entistä näkyvämpään.

Suomen pääministerin ystävät ovat herättäneet poikkeuksellisen paljon huomiota mediassa. Elokuussa 2022 kohistiin mediaan vuotaneista Sanna Marinin bilevideoista ja -kuvista, joissa esiintyi joukko julkisuudesta tuttuja kasvoja. Sanna Marinin posse ei koostunut demariaktiiveista ja ay-pomoista, vaan muun muassa somevaikuttajista, laulajista ja mediapersoonista. […]

LUE LISÄÄ
A
Siina Raskulla

Someoikeus – digiajan arkaainen oikeusjärjestelmä

Sosiaalinen oikeus, mukaan lukien someoikeus, ovat osa yhteiskuntaa. Sosiaalisessa mediassa jaetaan oikeutta – joskus nopeasti ja ankarasti. Syyllisyyttä ei osoiteta ennen rankaisun antamista ja rankaisu ei välttämättä ole oikeasuhtainen teon vakavuuteen nähden.

Tässä tarkastelen niin sanottua someoikeutta ja sen keskeisiä piirteitä. Rinnastan someoikeuden kirjoituksessa arkaaiseen oikeusjärjestykseen, jossa keskeisenä oli yhteisön jakama oikeus sekä rangaistusten sosiaalinen luonne. Ensimmäisen kerran tämän rinnastuksen tein Alustalla vuonna 2017. Tavoitteenai on tuoda tietoisuuteen someoikeuden toimintalogiikkaa, sekä pohtia […]

LUE LISÄÄ
A
Julius Hokkanen

Someinfrastruktuuri verkkovihan palvelijana

Verkkoviha liittyy naisten ja vähemmistöjen yhteiskunnallisesti sorrettuun asemaan, mutta eri alustojen toimintarakenteet ja verkkokirjoittelua koskevan säätelyn puute vahvistavat taipumusten esiintymistä tässä ajassa.

Alkuvuodesta 2021 kävi selväksi, että käynnissä oleva koronaviruspandemia muuttaisi niin kansalaisten kuin ehdokkaiden tapoja valmistautua kevään kuntavaaleihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilannekuvan myötä eduskuntapuolueet – Perussuomalaisia lukuun ottamatta – puolsivat kuntavaalien siirtoa kesäkuulle 2021, jotta vaalit voitaisiin järjestää mahdollisimman turvallisesti. […]

LUE LISÄÄ
A
Elina Tolonen

Miksi salaliittoteoriat ovat suosittuja?

Salaliittoteoriat puhuttelevat länsimaissa miljoonia ihmisiä. Niiden suosio kertoo vaikeudesta elää ympäristössä, jossa kenelläkään toimijalla ei ole enää hallussaan absoluuttisia totuuksia.

Vuotta 2020 on kuvattu salaliittoteorioiden luvatuksi vuodeksi, joka huipentui loppiaisena 2021 salaliittoteoria QAnonin kannattajien rynnäköidessä Yhdysvaltain kongressiin. Myös COVID19-salaliittoihin uskovat ovat mellakoineet mielenosoituksissa ja kyseenalaistaneet viranomaisten suosituksia. Tapahtumat osoittavat, että salaliittoteoriat ovat miljoonia ihmisiä puhuttelevaa valtavirtaa ja ne voivat kanavoitua […]

LUE LISÄÄ
A
Riitta Suominen                                                                                                                                              

Virkateksti koettelee lukijaa

Kun asiantuntijat osallistuvat Twitterissä oman alansa keskusteluun, he luovat vuorovaikutuksessa uutta yleiskielisempää hallinnon kirjoituskieltä, joka ottaa paremmin huomioon tavallisten kuolevaisten tarpeet.

Käytettävyyden käsite liitetään useimmin teknisiin laitteisiin ja ohjelmistoihin. Käytettävyys on helppokäyttöisyyttä, ja sitä voi havainnollistaa seuraavalla yksinkertaisella esimerkillä. Kun ostan kahvinkeittimen, osaan yleensä ilman ohjekirjaa laittaa veden ja kahvin oikeaan paikkaan ja vielä napsauttaa keittimen päällekin. Jos onnistun ongelmitta saamaan […]

LUE LISÄÄ
A
Timo Harjuniemi

Kommunikatiivisessa kapitalismissa kaikki on ”contentia”

Sitä mukaa kuin kommunikatiivinen kapitalismi on lisännyt viestinnän määrää, viestinnän demokraattinen merkitys on kuihtunut. Äärimmilleen kiihtyneissä uutissykleissä kohut ja skandaalit seuraavat toisiaan jättämättä jälkeä poliittisiin valtasuhteisiin.

Vaatimus entistä terveemmästä demokratiasta ajaa useimpia poliittisia projekteja ja liikkeitä eteenpäin. Politiikan vasemmalla laidalla demokratiavaatimukset liittyvät usein teknokratian kritiikkiin. Erityisesti uudet vasemmistopopulistiset puolueet ovat sättineet liberaalien länsimaisten yhteiskuntien ”post-poliittista” (Mouffe 2005) konsensusta, jossa iso osa erityisesti talouspolitiikkaan liittyvistä ristiriidoista on […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ