A
Sami Pirkola

Mielenterveys ei hyödy resurssitoivelistoista, vaan uudistuksesta, joka tukee tekemistä oikein

Sote-uudistuksen ja aluevaalien alla terveystarpeet ja resurssitoiveet nousevat otsikoihin ja vaalipuheisiin. On toki paikallaan muistaa, että peruspalveluita on parannettava, vanhusten hoitoa kehitettävä ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tulee saada lisää. Toivelistoja on vaikea torjua tai vastustaa, mutta saattaa olla tehokkaampaa paneutua syvemmin sote-uudistuksen mahdollisuuksiin tuottaa niitä hyötyjä, joiden vuoksi koko reformiin on lähdetty.

Mielenterveys ja sen tärkeys on kaikkien huulilla ja hyvä niin. Pelkkä voimavarojen vaatiminen ei vie väestön mielenterveyttä olennaisesti parempaan suuntaan, vaan todellisten uudistusten täytyy olla rakenteellisia ja toiminnallisia. Tällaisia uudistuksia on jo vuosia valmisteltu aina lainsäädännön tasolla asti, ja nyt […]

LUE LISÄÄ
A
Matias Nurminen ja Pasi Raatikainen

Tietojärjestelmästä voi kertoa vasta, kun se ei toimi

Tarinankerrontaa niin tietojärjestelmistä kuin suurista hankkeistakin ohjaa auttamattoman negatiivinen mallitarina.

Kertomukset ovat merkittävässä roolissa tietojärjestelmähankkeissa. Tietotekniikka ja ihmisten väliset kertomukset mielletään arkiajattelussa eriparisiksi, mutta tekninen ja tarinallinen limittyvät toisiinsa kuitenkin odottamattomilla tavoilla. Yhteydet haastavat niin tietojärjestelmätieteitä kuin kertomustutkimustakin uuteen teoreettiseen ja tulkinnalliseen maastoon kasvattaen ymmärrystä maailmaa yhä enemmän ohjaavien tietojärjestelmien […]

LUE LISÄÄ
A
Satu Koskinen ja Mira Palonen

Potilaan kotiutumisvalmius on tärkeä osa hoitoa

Hoitojaksot sairaalassa ovat yhä lyhyempiä ja lääketieteellisesti arvioidun kunnon salliessa ryhdytään miettimään potilaan kotiutumista tai siirtymistä jatkohoitopaikkaan. Yhteiskunnallisessa keskustelussa suuressa roolissa ovat raha ja terveydenhuollon resurssit, joiden jalkoihin niin sanotut pehmeämmät arvot helposti jäävät. Tämä kirjoitus tuo tähän keskusteluun näkökulman […]

LUE LISÄÄ
A
Ville-Veikko Pulkka

Näin sosiaaliturvaa tulisi uudistaa

Byrokratialoukkujen purkamisen on oltava tulevan sosiaaliturvauudistuksen tärkein tavoite. Haitallisen etuusbyrokratian tunnistaminen vaatii syyperusteisuuden, tarveharkinnan ja vastikkeellisuuden järjestelmällistä uudelleenarviointia. Sata-komitea mutta myös sote-uudistuksesta saadut kokemukset osoittavat, että ainoa poliittisesti realistinen vaihtoehto on toteuttaa uudistus vaiheittain. 

Sosiaalietuusbyrokratian yhtenä tavoitteena on estää viranomaismielivalta ja varmistaa etuudensaajien yhdenvertainen kohtelu. Työttömyysetuuksien ja toimeentulotuen kohdalla byrokratiaa perustellaan myös työllisyyden edistämisellä ja syrjäytymisen ehkäisemisellä. On kuitenkin ilmeistä, että sosiaaliturvaetuuksien syyperusteisuus, tarveharkinta ja vastikkeellisuus eivät kaikissa tapauksissa palvele tarkoitustaan. Tällöin puhutaan niin […]

LUE LISÄÄ
A
Teppo Kröger

Sote-uudistuksen 7 virhettä

Suurin syy uudistuksen epäonnistumiselle oli, että syksyllä 2015 sen luonne muuttui perusteellisesti.

Juha Sipilän hallitus kaatui 8.3.2019 epäonnistuttuaan eduskunnan hyväksynnän saamisessa sote-uudistussuunnitelmilleen. Kyse ei ollut suinkaan ensimmäisestä hallituksesta, jolle sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistaminen osoittautui ylivoimaiseksi, mutta tämän hallituksen epäonnistumisen taustalla on joitain erityisiä piirteitä. Koska sote-uudistus palaa väistämättä seuraavankin hallituksen asialistalle, olisi […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Sote-markkinoille on helppo mennä, mutta vaikea poistua

LUE LISÄÄ
A
Lina Van Aerschot

Onko yhdentekevää kuka sosiaali- ja terveyspalvelumme tuottaa?

Julkisten palvelujen on tarkoitus olla tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla, riippumatta sosiaalisista, taloudellisista tai vaikkapa maantieteellisistä rajoitteista. Markkinoilla toimivat palveluntuottajat eivät puolestaan ole sitoutuneet tasa-arvoon tai yleisen hyvän tuottamiseen vaan kilpailussa pärjäämiseen ja sitä kautta oman edun tavoitteluun.

Alustus! Suomessa on meneillään hyvinvointipalvelujen tuottamisen rakenteellinen muutos, jossa keskeistä on palvelujen järjestämiseen vaikuttavien periaatteiden ja tavoitteiden muuttuminen. Aikaisemmin julkisen sektorin vastuulla oli järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja kaikille kansalaisille, myös, ja ehkä erityisesti, kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville, kuten huonokuntoisille vanhuksille, […]

LUE LISÄÄ