A
Joonas Kumpulainen

Tekoäly ja tuottavuusloikka

Tekoälyyn liittyvistä rajoitteista ja ihmisen tekemien tarkastusten tarpeellisuudesta huolimatta näyttää ilmeiseltä, että tekoälyn hyödyntäminen erityisesti tiedonkäsittelyyn liittyvissä tehtävissä tulee kasvamaan merkittävästi, ja tekoälyä voidaan tarkastella osana koko teollisen yhteiskunnan läpileikkaavaa työn tuottavuuden kasvua. 

Tekoälyä kehittävä OpenAI yhtiö julkaisi marraskuussa 2022 laajaa kielimallia hyödyntävän ChatGPT-keskustelubotin. ChatGPT oli ensimmäinen suurelle yleisölle saatavilla oleva tekoälyohjelma, joka kykeni muun muassa tuottamaan tekstiä useissa tekstilajeissa, koodaamaan tietokoneohjelmia luonnollisella kielellä esitetyn kuvauksen perusteella ja antamaan vastauksia eri aihealueita koskeviin […]

N
Tuuli Turja

Kuinka eri alojen tutkimus puhuu robotin tahtiin työskentelemisestä?

A
Renne Pesonen

Mitä suuret kielimallit voivat kertoa ihmismielestä?

Erityisesti sosiaaliseen mediaan ja muualle internetiin ihmisten suoltama materiaali tarjoaa hyvin rikkaan ja helposti saatavilla olevan aineiston ihmisten tekemisistä.

Uudet syväoppimiseen perustuvat tekoälyt, kuten ChatGPT ja muut suuret kielimallit, eivät pyri mallintamaan ihmismielen toimintaa. Silti ne ovat yhä älykkäämpiä ja jopa inhimillisempää vanhempiin malleihin verrattuna. Syy ei ole pelkkä laskentatehon kasvu vaan myös opetusmateriaalin ja ajattelutavan muutos. Syväoppimisjärjestelmien äly […]

A
Juha Suoranta & Marko Teräs

Korkeakoulutuksen digitalisaatio: rengistä isännäksi

Digitaaliset järjestelmät ovat ilmaantuneet organisaatioihin kuin aavelaivat sumusta: vain harvat tietävät niiden alkuperää tai olemassaolon perustetta.

Digitalisaatio on tullut korkeakoulutukseen kuin huomaamatta. Uusia hallinnon ja opetuksen järjestelmiä ilmestyy opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön pyytämättä ja yllättäen, ja heidän odotetaan ottavan ne käyttöön mukisematta. Käyttöön opastetaan videokursseilla ja oppailla, mutta vain harva ehtii osallistua tai perehtyä niihin. Käyttö […]

A
kuva: Siina Raskulla Creative Commons.
Jaana Parviainen

Julkisen sektorin tekoälyn kehitystyöstä puuttuu läpinäkyvyys

Voiko Alankomaiden tekoälyskandaali toeslagenaffaire toistua Suomessa? Amsterdamilaisen opiskelijaosakunnan ”herraspäivälliseltä” heinäkuun lopulla vuodettu video aiheutti Alankomaissa valtavan kohun. Päivällisillä puhujat nimittelivät naisia räikeän seksistisesti ja vihamielisesti, mitä jotkut pitivät jopa yllyttämisenä väkivaltaan. Myös suomalaismedia uutisoi laajasti kohusta kirvoittaen näin keskustelua suomalaisten […]

A
Tuuli Turja, Kalle Laakso, Pertti Koistinen, Tuomo Särkikoski ja Harri Melin

Sitoutuako robotiin?

Vuorovaikutteiset ja älykkäät robotit ovat tulossa hiljalleen työpaikoille.

Automaation yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista on keskusteltu koko teollisen kehityksen ajan. Keskustelu esimerkiksi teknologisesta työttömyydestä ja ihmistyön merkityksestä on noussut esiin kaikissa teknologisten murrosten vaiheissa, kuten 1920-luvulla, kun höyrykoneet mullistivat samanaikaisesti työn, teollisuuden ja matkustamisen. Samoin lähimenneisyydessä, kun yhteiskuntamme alkoi […]

E
Tuomo Särkikoski (translation by Jarkko Hagelberg)

Will the machine run amok?

It is certainly possible to regard social robots simply as tools and amusements of the smart age. However, they should be consistent with ethically solid and maybe even politically balanced modes of interaction and behavior. No longer can technical efficiency […]

A
Saara Ala-Luopa

Tekoäly työmarkkinoilla – spekulaatiosta konkretiaan

Vastuu teknologian kehityksestä ja teknologian tekemistä päätöksistä on aina ihmisellä, joten me voimme myös vaikuttaa siihen, miten ja miksi teknologiaa käytämme – ja miten rakentaa parasta mahdollista ja eettisesti kestävää yhteistyötä ihmisen ja tekoälyteknologioiden välille.

Tekoälyteknologioiden työelämää mullistavista vaikutuksista puhutaan paljon, eikä suotta: ennustetaanhan käsillä olevan neljäs teollinen vallankumous. Kuten tyypillistä nousevien teknologioiden kohdalla, keskustelu on kaukaista, tulevaisuutta spekuloivaa ja värittynyttä riippuen puhujan asenteista ja odotuksista tuntematonta kohtaan. Tällöin unohtuu helposti, miten tekoälysovellukset jo parhaillaan […]

E
Tiina Heikkilä (translation by Heli Luosujärvi)

Collecting data threatens our freedom if we are not careful

 According to Couldry, we are living during a datafication, where the importance and capitalistic value of data is increasing in all sectors of the society. The concentration of data controlling creates conditions for the birth of unprecedented concentrations of power. Regardless, […]

A
Renne Pesonen

Arkijärki on opittu taito

Pitkälti samalla tavalla kuin opimme meille tärkeitä ympäristön säännönmukaisuuksia, rutiineja, ja monimutkaisia taitoja, opimme myös sosiaalisia käytäntöjä.

Teksti perustuu Renne Pesosen väitöstilaisuudessa 17. 8. 2019 pitämään lektioon. Väitöskirjaan voi tutustua täällä. Sekä filosofisessa tieto-opissa että kognitiivisessa psykologiassa on perinteisesti tehty ero tietoisen, kielellisesti ilmaistavan faktatiedon sekä käytännön taitoihin liittyvän piilevän tietotaidon välille. Käsitteellisen ymmärtämisen ja järjenkäytön on […]

LATAA LISÄÄ