A
Johanna Westergård

Synnytysväkivalta ei ole tahallista, mutta se on otettava vakavasti

Synnytysväkivalta on osa laajempaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, jonka nähdään olevan seurausta rakenteellisesta epätasa-arvosta ja syrjinnästä. YK:n ihmisoikeusneuvosto linjasi synnytysväkivaltaa käsittelevässä kannanotossaan vuonna 2019, että jokaisella synnyttäjällä on oikeus kunnioittavaan lisääntymisterveydenhuoltoon, mukaan lukien synnytyksen aikainen hoito.

Termi ’obstetric violence’, obstetrinen väkivalta tai synnytysväkivalta nousi kansainväliseen tietoisuuteen, kun Venezuela sääti ensimmäisenä maailmassa lain, jolla synnytysväkivalta kiellettiin rangaistuksen uhalla. Tätä edelsi synnytysaktivistien voimakas liikehdintä synnytyksen hoidon inhimillistämisen puolesta. (Pickles, 2024.) Sanan ’väkivalta’ käyttö synnytysten yhteydessä on herättänyt närkästystä […]

LUE LISÄÄ
A
Chloe Stephenson, Abbe Brown, Alison McCallum, Amitabha Sarkar, Corrado Piroddi, Lynda Gilby and Meri Koivusalo

Lost in negotiation: Re-positioning public health in the Pandemic Agreement

In December 2021 during the Covid-19 pandemic, the WHO World Health Assembly established an international body to negotiate a convention, agreement, or other international instrument to strengthen pandemic prevention, preparedness, and response. The negotiations have been difficult. Furthermore, the focus on public health in the Pandemic Agreement remains fragile before the World Health Assembly starting on 27th of May 2024.

WHO has now reduced the scope of the formal Agreement with further negotiations to follow on more difficult issues. It is crucial that all parties recognise the current proposal as a proposal for a framework agreement that sets minimum standards, […]

LUE LISÄÄ
A
Laura Sandström

Synnytyspelon aiheuttama syöksykierre voidaan pysäyttää

Synnytyspelko on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana.

”Pelkoa on käsitelty vain kysymyksellä ”anna edelliselle synnytykselle arvosana asteikolla 1–10”. Synnytyksen vaiheet olivat kauheita, mutta lopulta kaikki meni hyvin, joten arvosanaksi annan melko hyvän.” Suomessa on turvallista synnyttää ja kuolemat ovat äärimmäisen harvinaisia. Äidit myös pisteyttävät kokemuksensa korkeasti ennen […]

LUE LISÄÄ
A
Jutta Pulkki ja Pia Västinsalo

Sote-sektorin ekologinen kestävyys tarvitsee kansallista ohjausta

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnalla on merkittävä osuus ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien kiihdyttämisessä. Toiminta uhkaa paitsi ympäristöä, myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, ja on näin ollen se on vastoin sekä sote-sektorin terveyden edistämisen tavoitetta että kestävän kehityksen tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut.

Artikkeli on osa Alustan keväällä ja syksyllä 2022 julkaistavaa Agenda2030-toimintaohjelman teemoja  ja kestävää kehitystä tarkastelevaa artikkelisarjaa. Uusien hyvinvointialueiden muiden ajankohtaisten haasteiden lisäksi hyvinvointialueilta odotetaan myös ekologisen kestävyyden integroimista osaksi toimintaa. Tehtävää helpottamaan on keväällä 2022 alkanut Tampereen yliopiston koordinoima EKO-SOTE […]

LUE LISÄÄ
A
Jaakko Nevalainen, Hannu Saarijärvi, Mikael Fogelholm & Maijaliisa Erkkola

Asiakastiedosta tutkimusaineistoksi: kokemuksia ruokakaupan kanta-asiakasdatasta

Tutkijoiden olisi tärkeä katsoa laajemmin yhteiskunnan datapintoihin ja hyödyntää niitä ajantasaisen tutkimustiedon tuottamisessa. Asiakastietoa voi hyödyntää koko yhteiskunnan hyväksi.

Laadukas data on uuden tietämyksen tuottamisen edellytys. Yksityisellä sektorilla lääkeyritykset ovat jo vuosikymmenten ajan pyrkineet osoittamaan tuotteidensa tehoa ja turvallisuutta potilasaineistojen avulla. Digitalisoituva toimintaympäristö tuo uusia mahdollisuuksia myös muille yrityksille kerätä monenlaista dataa niiden asiakkaista. Asiakastiedolla tarkoitetaan asiakkaan toiminnan seurauksena […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Heikkilä

Syövän yleistyminen muuttaa syövän hoitoa ja yhteiskunnallista keskustelua

Jos on potilaana aktiivinen ja jos läheiset ovat aktiivisia, on potilaana vahvoilla.

Syöpää sairastavan asema yhteiskunnassa on muuttunut paljon parinkymmenen vuoden aikana. Samalla on muuttunut syövän hoitaminen. Syöpä ei enää eristä ja se luo jopa yhteisöjä, mutta sairastuneen saama tuki riippuu paljon sairastuneen aktiivisuudesta ja sosiaalisista verkostoista, sanovat tutkijat Eeva Harju ja […]

LUE LISÄÄ
A
Jaana Parviainen
Jaana Parviainen

Millä tiedolla on väliä liikuntatieteessä?

Liikuntatieteessä on uskottu tiedon valistavaan ja motivoivaan vaikutukseen ihmisten liikuntakäyttäytymisen muuttamisessa. Entäpä jos tieto ja data eivät johdakaan toivottuun asenteiden muutokseen, ja voivatko ne muuttua liikunnan esteeksi? Onko liikuntatiede keskittynyt liiaksi tietoon ja puhunut liian vähän tietämättömyydestä?

Digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet liikuntadatan tuottamisen ja jakamisen, mutta samalla myös disinformaation levittämisen uudella tavalla. Moniarvoisuuden lisääntyminen liikunnan kentällä on nostanut esiin kysymyksen, kenen tieto on arvokasta, ja keitä pidetään tietämättöminä. Liikuntatiede kaipaa uudenlaista ymmärrystä tietämättömyyden eri muodoista. […]

LUE LISÄÄ
E
Salla Atkins, Lieve Vanleeuw, Pedroso Nhassengo

Happy Christmas, you have tuberculosis!

Christmas – or Xmas, Hanukkah, end of year – or the festive season – is a time globally of holidays. When in Nordic countries we celebrate light after darkness, with family, during a short leave over the holidays, in Southern […]

READ MORE
A
Salla Atkins, Lieve Vanleeuw, Pedroso Nhassengo (käännös Tiia Tikka)

Hyvää joulua, sinulla on tuberkuloosi!

Joulu – kuusijuhla, hanukka, vuoden loppu – juhlan aika on myös loma-aikaa ympäri maailman. Kun pohjoismaissa juhlistetaan perhepiirissä valoa pimeyden jälkeen lyhyen loman aikana, on eteläisessä Afrikassakin aika tavata perhettä ja nauttia tauosta, auringosta ja lämmöstä. Joulun aikaan eteläisen Afrikan […]

LUE LISÄÄ
A
Meri Koivusalo

Globaalista terveydestä ja politiikan liikkumavarasta

Globaali yksinoikeuksiin nojaava innovaatiopolitiikka ja keskittyneet lääkemarkkinat ovat terveyspolitiikan tarpeiden näkökulmasta ”rikki” ja rahoituksen kestävyyden näkökulmasta ”tulossa tiensä päähän”.

Alustus perustuu Meri Koivusalon juhlaluentoon.  Globaali terveys on tutkimusalana uusi. Usein se ymmärretään kansainvälisenä tutkimuksena ja tukena etenkin köyhimpien maiden terveysongelmiin. Painopiste on kuitenkin muuttumassa, vaikka lähtökohtana on yhä solidaarisuus ja painotus terveydestä kaikille. Yhä avoimemmin kysytään kuitenkin, miksi esimerkiksi […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ