A
Tiina Heikkilä

Edistysusko yhdisti kapitalismia ja sosialismia

Kummassakin kylmän sodan leirissä uskottiin ihmisen kykyyn hallita maapallon muuta elämää.

Vielä noin 30 vuotta sitten maailma oli jakautunut kahteen kilpailevaan leiriin: lännen demokraattisiin markkinatalousmaihin ja itäblokin sosialistisiin valtioihin. Kylmän sodan päättyminen romahdutti sosialismin. Vastakohtina näyttäytyneillä kapitalismilla ja sosialismilla oli yhteinen perusta. Ideologinen kilpailu vauhditti talouskasvua ja edistysuskoa. Kummassakin kylmän sodan […]

LUE LISÄÄ
A
Mikko Kemppainen

Kriittinen katsaus suomalaisen sosialismin historiankirjoitukseen

Naiset kyllä keskittyivät pitkälti perhettä, naisten ja lasten asemaa, seksuaalisuutta sekä sosiaalipoliittisia uudistuksia koskeviin kysymyksiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että heidän pyrkimyksensä olisivat olleet miesten tavoitteisiin nähden marginaalisia tai vähempiarvoisia työväenliikkeen ideologian kannalta.

Ruotsalainen sukupuoli- ja aatehistorioitsija Yvonne Hirdman on osuvasti todennut, että sosialismin historia on ollut miesten historiaa. Tutkimuksissa ja muissa historiallisissa esityksissä onkin korostunut se, kuinka sosialistista ideologiaa on rakennettu aatteen suurmiesten, kuten Karl Marxin, Friedrich Engelsin, Karl Kautskyn ja Vladimir […]

LUE LISÄÄ
A
Jussi Lahtinen

1970-luvun työläiskirjallisuus kuvaa ihmistä varhaisen hyvinvointivaltion puristuksessa

1970-luvun on todettu olleen perinteisen työväenkulttuurin, ja samalla työläiskirjallisuuden, viimeinen kukoistuskausi.

1970-luku on käsitteenä yhtä monitulkintainen kuin mikä tahansa vuosikymmen. Suomen tapauksessa yksi tapa jäsentää aikakausi on sijoittaa sen alku elokuussa 1968 tapahtuneen Tšekkoslovakian miehityksen yhteyteen, ja päättää vuosikymmen vallanvaihtoon presidentti Urho Kekkoselta Mauno Koivistolle loppuvuoden 1981 ja lopullisesti alkuvuoden 1982 […]

LUE LISÄÄ