N
Tiina Heikkilä

Venäjän öljykulttuuri on vallan keskittämistä, joka perustuu energiavirtojen hallitsemiseen

LUE LISÄÄ
A
Jyrki Terva

Venäjän aiheuttama epävarmuus on kasvanut strategisesta eksistentiaaliseksi. Miten länsi voi vastapainoksi lisätä selkeyttä?

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan alkoi helmikuussa 2022 ja sen seurauksena Eurooppa on astunut uuteen epävarmuuden aikakauteen. Väitöskirjassani tutkin epävarmuuden lisääntymistä ilmiönä Venäjän ja lännen välisessä turvallisuussuhteessa vuodesta 2014 alkaen, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja liitti laittomasti itseensä Krimin niemimaan. Käytän tutkimuksessani […]

LUE LISÄÄ
A
Hanna Ojanen

Euroopan unioni turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa – kaikesta huolimatta eteenpäin

EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on rakennettu eteenpäin jo yli 20 vuoden ajan. EU ei olekaan vain sanktiotoimija, vaan myös organisaatio, joka käyttää yhteisiä varoja puolustukseen.

Sodaksi kiristynyt tilanne Euroopassa sai ensin monet kysymään, mitä Euroopan unioni tekee tai mitä se voi tehdä, ja tuskastumaan sen toimiin tai toimettomuuteen. Osaako EU käyttää edes taloudellista valtaansa kansainvälisissä suhteissa, jääkö sen rooli sympatian tasolle? Jääkö se aina sivuun, […]

LUE LISÄÄ
A
Pertti Suhonen

Sodan pelkoa ja puolustustahtoa mielipidemittauksissa                          

Gallupit ovat merkittävä osa Suomenkin poliittista järjestelmää. Siksi niiden teettäjien, tekijöiden ja julkistajien pitäisi kiinnittää huomiota tutkimusten ja niitä tulkitsevan journalismin laatuun. Nykyistä kriittisempi ja itsekriittisempi ote ei olisi pahitteeksi.

Kansainvälisen jännityksen kiristyminen on innostanut medioita tutkimaan kansalaisten suhtautumista tilanteeseen. Tulosten mukaan monet pelkäävät Ukrainan sodan laajenemista ja sodan uhkaavan Suomeakin. Nato-jäsenyyden kannatus on hieman lisääntynyt ja sen vastustus vähentynyt huomattavasti. Kun joukkoviestimet teettävät ja julkistavat mielipidemittauksia, ne asettuvat edustamaan […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Heikkilä

Jos haluaa ymmärtää Venäjää, pitää ymmärtää syvän rajan merkitys

Miksi Venäjä puuttuu historiallisten rajamaittensa entisten neuvostotasavaltojen asioihin? Abhasia, Etelä-Ossetia, Transnistria ja Vuoristo-Karabah ovat tuttuja paikannimiä, mutta mitä Venäjän rajoilla tapahtuu ja mitä taustalla on? Entisten neuvostotasavaltojen alueiden konfliktit ovat monimutkaisia ja niillä on pitkä historia, sanoo Venäjään perehtynyt tutkija […]

LUE LISÄÄ
A
Sami Suodenjoki

Ilmiannot palvelevat vallan keskittämistä Turkissa ja Venäjällä

Turkissa ja Venäjällä kansalaisia houkutellaan ilmiantajiksi tavoilla, jotka palauttavat mieleen 1900-luvun diktatuurit.

Alustus! Tavallisten kansalaisten vapaaehtoisesti lähettämät ilmiannot ovat viranomaisille edelleen käypä väline kansalaisten ja valtion turvallisuuden valvontaan. Vaikka digitaalisen seurannan menetelmät ovat kehittyneet nopeasti viimeisten parin vuosikymmenen aikana, ne eivät ole poistaneet tavallisten ilmiantojen merkitystä esimerkiksi ääriliikkeiden tarkkailussa. Tuoreita esimerkkejä ilmiantamisen […]

LUE LISÄÄ
A
Anni Kangas

Pelkoja, toiveita, Venäjää: talouden ja territorioiden logiikat kansainvälisessä politiikassa

Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, että taloudellisen toiminnan logiikan varaan rakentuva maailma ei ole vailla jakolinjoja, vaikka sen tikkaamat saumat eivät välttämättä mukaile valtioiden rajoja. Geoekonomisen sosiaalisen nousu on hämärtänyt sellaisia rajoja kuten julkisen ja yksityisen tai sodan ja rauhan välinen ero.

Alustus! Toivon ja pelon dynamiikka on kansainvälisen politiikan ytimessä. Tämä korostuu erityisesti konfliktitilanteissa. Todellisuuden kanssa kosketuksissa olevat pelot yhdistyneinä oikeutettuihin toiveisiin voivat mobilisoida muutosta, jota tarvitaan demokraattisemman, oikeudenmukaisemman ja rauhanomaisemman maailman rakentamisessa. Turhilla peloilla siinä missä pohjattomilla toiveillakin voi sen […]

LUE LISÄÄ