|
|
Voimalaitos- ja polttotekniikka |
Syventävät opinnot
Risto Raiko (voimalaitostekniikka) ja Antti Oksanen (polttotekniikka)
Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine voidaan painottaa kahteen eri alueeseen:
- polttotekniikka
- voimalaitostekniikka
Voimalaitos- ja polttotekniikan opetus koostuu alan yleisistä teoreettisista perusteista ja sovelluksista sisältäen mm. seuraavia erikoistumisalueita:
- energiatalous
- energiatekniikan informaatiojärjestelmät
- höyryvoimalaitokset, kaasuturbiinit, polttomoottorit
- yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) sekä kaukolämmitys
- ydinvoimalaitokset, reaktoritekniikka, turvajärjestelmät
- uudet voimalaitos- ja polttotekniikat kuten kaasutus, leijutekniikka ja paineistettu poltto
- uusiutuvat energialähteet
- ilmansuojelutekniikka, päästöt, ilmastonmuutos
- höyrykattilat, polttimet sekä eri polttoaineet ja -tavat
- palamisen aineen- ja lämmönsiirto
- palamisen perusilmiöt, hallitsevat teoriat ja termodynamiikka, reaktiokinetiikka
- polttoprosessit ja palamisen päästöt
- polttoprosessien ja reaktiivisten virtausten numeerinen mallinnus ja simulointi, polton aerodynamiikka
- palamisen ja turbulenssin vuorovaikutus
Sopivalla sivuaineen valinnalla, kuten teollisuustalous, tutkinto antaa erinomaiset valmiudet energia-alan johtotehtäviin.
- Antaa opikelijalle hyvä voimalaitos- ja polttotekniikan tuntemus.
- Antaa valmiudet diplomityön tekoon.
- Antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.
- Antaa pätevyys energia-alan tutkimus-, tuotekehitys-, konsultointi-, käyttö- ja myyntitehtäviin mm. energiayhtiöissä, kattila- ja poltinteollisuudessa, suunnittelutoimistoissa ja tutkimuslaitoksissa.
Talotekniikan aineopintokokonaisuutta on täydennettävä opintojaksoilla ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset ja ENER-2060 Teknillinen termodynamiikka tai vastaavilla tiedoilla Voimalaitostekniikan painotuksessa ja opintojaksoilla ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset ja ENER-1020 Energia- ja prosessitekniikan matemaattiset menetelmät tai vastaavilla tiedoilla Polttotekniikan painotuksessa. Muiden aineopintojen pohjalta jatkettaessa ainakin energiatekniikan ja termodynamiikan perusteiden (esim. opintojaksot ENER-2010 ja ENER -8010) riittävä hallinta on oleellista.
| Opintokokonaisuus | Opintopisteet |
| Energia- ja prosessitekniikka | 25-26 op |
| Energiatekniikka | 25 op |
| Konstruktiotekniikka | 25 op |
| Sähkövoimajärjestelmät | 25 op |
| Säätötekniikka | 25 op |
| Talotekniikka | 24-25 op |
| Opintojakso | Opintopisteet |
| ENER-6010 Polttotekniikka | 5 op |
| ENER-8200 Höyrytekniikka | 5 op |
| Yhteensä | 10 op |
| Opintojakso | Opintopisteet |
| ENER-8100 Energiatalous | 5 op |
| ENER-8220 Ydinvoimalaitokset | 4 op |
| ENER-8240 Voimalaitostekniikka | 5 op |
| STL-3300 Energiatalouden case-harjoitukset | 2 op |
| Yhteensä | 16 op |
| Opintojakso | Opintopisteet |
| ENER-4040 Kitkallinen virtaus | 4 op |
| ENER-6700 Reaktiiviset virtaukset I | 7 op |
| ENER-6750 Reaktiiviset virtaukset II | 5 op |
| Yhteensä | 16 op |
Laitoksen muut opintojaksot ja
Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen
Jos opiskelija haluaa saada kattavat tiedot sekä energian tuotannosta että sähkövoimatekniikasta kannattaa Voimalaitostekniikan syventäviin opintoihin yhdistää Sähköenergiajärjestelmien, 25 op, aineopinnot tai aineopintojen ja syventävien opintojen yhdistelmä Sähkövoimatekniikka, 25 op, ja Sähköenergiateknikka, 30 op.
| Viimeksi muokattu | 16.05.2005 |
| Muokkaaja | Hannu Ahlstedt |