Opinto-opas 2005-2006

ELE-1030 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET III, 5 op
Basic Electronics III

Opintojakson vastuuhenkil�
Jarmo Tanskanen

Opettajat
Jarmo Tanskanen, erikoistutkija, jarmo.tanskanen@tut.fi, puh. 3386, SM222

Luentoajat ja -paikat
Per III,IV: Keskiviikko 10 - 12, S3
Per III: Torstai 10 - 12, S2

Toteutuskerrat
Toteutus 1
  Periodi 1 Periodi 2 Periodi 3 Periodi 4 Periodi 5 Kes� Opetuskieli
Luento - - 3 h/vko+ 2 h/vko - - Vain suomeksi
Harjoitus - - 0,25 h/vko+ 0,25 h/vko - - Sek� suomeksi ett� englanniksi
Verkkoty�skentely - - 1 h/vko+ 1 h/vko - - Sek� suomeksi ett� englanniksi
Tentti   Suomeksi, pyydett�ess� englanniksi
(Lukuvuoden 2005-2006 aikataulu)

Tavoitteet
Harjoituttaa ja valmentaa opiskelijaa opiskelemaan elektronikkaa. Opiskelija ymm�rt�� syv�llisemmin s�hk�tekniikan ja elektroniikan perusasioita, joita tarvitaan k�yt�nn�ss� elektroniikan soveltamisessa. Alustava tietous elektroniikan k�yt�nn�n komponenteista.

Sis�lt�
Sis�lt�alue Ydinaines T�ydent�v� tiet�mys Erityistiet�mys
1. Elektroninen systeemi: systeemisuunnittelu, anturi, toimilaite, l�hde ja kuorma k�sittein�, yksi sinisignaali: DC ja AC, niiden ominaisuuksia, terminologiaa, aikataso ja taajuustaso, rms-arvo, spektri (akselit, suureet, termit), piensignaali ja suursignaali (-analyysi, simulointi)
m��rittely�: kohina, s�r� ja h�iri�, lineaarinen ja ep�lineaarinen s�r�, s�r� signaalin muodossa,
milloin s�r� on haluttu, matemaattinen s�r�n (harmonisten) esitys, kohinan m��rittely� ja
laskentaa. Kohinakaista, S/N-suhde, terminen kohina, pohjakohina, kohiseva vastus. Aikataso ja taajuustaso, summaus ja kertominen, esimerkkin� kanttiaalto.
 
osoitin-esitys, PSRR + oskilloskooppi + yleismittari sis��nmenoimp. osalta, Signaalin siirtotapoja: Single ended (yksip�inen), differentiaalinen, balansoitu
yhteismuotoinen signaali
Johtimien ja kaapelien merkitys, yleist� asiaa johtimien ja kaapelien rakenteesta.
+ High frequency signaali johtimessa !!!
Yleist� asiaa liittimist� esittelynomaisesti, mm. RCA, BNC, kondensaattorin perusrakenne, eristemateriaali, vuotovirta, k�ytt�kohteita,
rele.
 
siltamittaus (Wheatstonen silta), siltamittauksen hy�dyt,
kodin s�hk�istys.

rakentelusarjoista esimerkkej�kytkent�j� + PMR:n FM-ilmaisin, toiminnan l�pik�ynti,

AD- ja DA-muunnoksen perusasiaa, diskreettiaikaisuus ja diskreettiarvoisuus, n�ytteistys
ja kvantisointi, kvantisointivirhe ja �kohina
 
2. Kaksi sinisignaalia: vaihesiirrot ja sen merkitys, miksi vaihe t�rke�,
muut aaltomuodot: kantti, kolmio, saha ja suorakaide, n�iden terminologiaa, nousuaika, laskuaika,
viive yms.
+ desibelit + tehoasiaa yleisesti.
J�nnite-, virta-ja tehosovitus! L�hteet + sis�iset impedanssit.
Virta-, j�nnite- ja tehol�hde, l�hderesistanssi. Perusmittaukset: j�nnite ja virtamittaus, mittarin impedanssi mittaustilanteessa,
resistanssin mittaus.
Vastus + resistanssin laskeminen, dynaaminen ja negatiivinen resistanssi, piensignaaliresistanssi,
kapasitanssin muodostuminen, kondensaattorin perusrakenne, kondensaattorissa kuluva teho, varautuminen ja purkautuminen, aikavakio ja j�nnitteen muutos.
 
Muuntajista: ensi�- ja toisiok��mi, kytkeytyminen, keskin�isinduktanssi,
muuntajan toiminta, muuntajan perusrakenne, syd�nmateriaalin vaikutus, kierrosten suhde j�nnitteeseen,
virtaan ja impedanssiin(resistanssiin), piirrosmerkit, signaalin vaihe, impedanssimuunnos, k�ytt�kohteita,
v�liulosotot.
 
lineaaritehol�hde, regulaattori, esimerkkin� 7805 toteutetun lineaaritehol�hteen mitoitus,
talon s�hk�piirustukset, nettivedot.
 
3. Magnetismista, s�hk�magnetismista, miss� hy�dynnet��n, millaisia sovelluksia, s�hk�magneetin
toiminta, kytkintyypit, indusoituminen?
Kela, kelan toiminta, Q-arvo, induktanssi, kelan parasiittiset komponentit, kelan aikavakio,
virta ja j�nnite kelassa + kelassa kuluva teho.
RC-piirin sarja- ja rinnankytkent�, j�nnitteen ja virran vaiheet, laskukaavat
RC-alip��st� ja -ylip��st�, taajuusvaste, integraattori- ja differentiaattorikytkenn�t ja toiminta.
RL-piirin sarja- ja rinnankytkent�, j�nnitteen ja virran vaiheet, laskukaavat:
RL-alip��st� ja -ylip��st�, taajuusvaste, integraattori- ja differentiaattorikytkenn�t ja toiminta.
RLC-piirin sarja- ja rinnankytkent�, j�nnitteen ja virran vaiheet komponenttien yli
resonanssi-ilmi�n�, miss� esiintyy, positiivinen ja negatiivinen takaisinkytkent�.
LC-sarja- ja rinnanresonanssipiirit, toiminta, Q-arvo. 
Oskillaattorin perusteet, suodatin/resonaattori, vahvistin, toiminta, vahvistus, vaimennus, silmukkavahvistus, vahvistimen ja resonaattorin toiminta yhdess�
kellosignaali digitaalisissa piireiss�, sekventiaalisuus, kellosignaalin generointi,
kideoskillaattori,
suojamaadoitus, suojaeristys, suojaj�nnitteinen, peruseristetty s�hk�laite.
 
  
4. Q-arvon vaikutus kaistanleveyteen
RLC-suodattimista, ylip��st�, alip��st�, taajuusvaste, cutoff-taajuus kaistanp��st�, kaistanesto, taajuusvaste, k�ytt�kohteita,
EMC (s�hk�magneettinen yhteensopivuus), perustermit EMC ja EMI,
h�iritsevyys, h�iriintyvyys, h�iri�l�hteit�, h�iri�nsiirtymistavat
(kytkeytymistavat), maasilmukka, maadoitus, suojamaa/signaalimaa, signaalimaajohdotus,
k�ytt�j�nnitemaajohdotus.
 
Zener-diodi, Zenerin ominaisk�yr�, toiminnan kertaus, k�ytt�kohteita. Led, Ledin toiminta,
ominaisk�yr�, k�ytt�kohteita, 7-segmenttin�ytt�. PN ja PIN-valodiodi, toiminta, k�ytt�kohteita,
varaktori-diodi, toiminta ja k�ytt�kohteita. Transient supressor diodes (transorb), metal oxide varistor(MOV)
Tyristoreista; shockley diodi, SCR, Diac, Triac: toiminta ja k�ytt�kohteita
Unijunction transistor (UJT), toiminta k�ytt�kohteita antureista, sensoreista: valovastus, valodiodi, valotransistori: toiminta, k�ytt�kohteita
Ledi, laserdiodi, Liquid crystal display (LCD)-n�yt�n periaate,
optoerotin, k�ytt�kohteita, termistorit PTC ja NTC, hall-anturi.

 
  
5.   Jouko Heikkinen: komponenttitietoutta, ladontatavat, komponenttien jaottelu,
komponenttien merkint�, koteloinnista, piirrosmerkit, vastusten ja kondensaattorin eri tyypit ja ominaisuuksia, s��dett�v�t vastukset ja kondensaattorit ja kelat, piirilevyn perusrakenne, perussuunnitteluohjelmat.
 
  

Suoritusvaatimukset
Tentti

Opintojakson arviointikriteerit
Vaadittavien perusasioiden eli ydinaineksen ymm�rt�minen niin, ett� opiskelija osaa selitt�� ja kirjoittaa asiat oikein selke�ll� ja ymm�rrett�v�ll� kielell�.

  • Opintojaksolla k�ytet��n numeerista arviointiasteikkoa (1-5)
  • Oppimateriaali
    Tyyppi Nimi Tekij� ISBN URL,painos,saatavuus... Tenttimateriaali Kieli
    Kirja Basic Electronics III Compiled by: Jarmo Tanskanen 1-84479-404-0 Juvenes -kirjakauppa, n. 54� Kyll�  Englanti 
    Muu verkkomateriaali Opettajien antamia ja ohjeistamia www-linkkej�     saatavuus vaihtelee vuosittain Ei ole  Englanti 
    Muu kirjallisuus Electronics, A Systems Approach Neil Storey     Ei ole  Englanti 

    Esitiedot
    Tunnus Nimi OP P/S
    ELE-1010 Elektroniikan perusteet I 3 Pakollinen
    ELE-1020 Elektroniikan perusteet II 6 Pakollinen

    Tietoa esitietovaatimuksista
    Opiskelijan on muistettava ja hallittava perusasiat s�hk�tekniikasta.

    Huomautuksia
    Kurssi on harjoitusteht�v�painotteinen. Harjoituksilla voi saada noin 50 % tenttipisteista, mutta harjoituksilla ei p��se kurssista l�pi. Opetuksessa k�yd��n l�pi paljon yksitt�isi�kin s�hk�tekniikan ja elektroniikan perusasioita, mik� voi hajottaa kurssin kokonaisuutta. Kurssilla ei ole siis yhten�ist� yksitt�ist� juonta, vaan kurssi koostuu monista eri asioista. Kurssin kirja on r��t�l�ity versio kahdesta Nigel. P. Cookin kirjasta. Kurssilla k�ytet��n Moodle-alustaa, josta l�ytyv�t ns. kotisivut. Kotisivulinkki p�ivittyy ennen kurssin alkua.

  • Opintojakson osasuoritusten pit�� liitty� samaan toteutuskertaan.
  • Lis�tietoja
    Kurssin web-sivujen p�ivitt�minen on t�rke�� ja pyrkimys on, ett� niist� on hy�ty� opiskelijalle koko kurssin ajan.

    Opintojaksokorvaavuus
    7401004 Elektroniikan perusteet III

    Opintojakson kotisivu

    Viimeksi muokattu 02.12.2005
    MuokkaajaJarmo Tanskanen