Opintojakson vastuuhenkilö
Mika Oinonen

Opettajat
Mika Oinonen, tutkija, mika.oinonen@tut.fi, puh. 3403, SM413

Toteutuskerrat
Toteutus 1

	Periodi 1	Periodi 2	Periodi 3	Periodi 4	Periodi 5	Kesä	Opetuskieli
Laboratoriotyö	4,5 h/vko+	4,5 h/vko+	4,5 h/vko+	4,5 h/vko+	4,5 h/vko	-	Sekä suomeksi että englanniksi
Tentti							Suomeksi, pyydettäessä englanniksi

(Lukuvuoden 2005-2006 aikataulu)

Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on oppia käyttämään yleisimpiä elektroniikan perusmittauksissa tarvittavia mittalaitteita. Tavoitteena on myös laajentaa opiskelijoiden tietämystä elektroniikan peruskomponenteista sekä oppia tarkastelemaan teorian ja käytännön eroja. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa selostaa elektroniikan peruskytkentöjen toiminnan sekä selittää elektroniikan peruskomponenttien merkityksen erilaisissa kytkennöissä. Opintojakson aikana opiskelija oppii myös lukemaan komponenttien datalehtiä, yhdistämään tietoa eri lähteista sekä suunnittelemaan yksinkertaisen elektronisen laitteen.

Sisältö

Sisältöalue	Ydinaines	Täydentävä tietämys	Erityistietämys
1.	Perusmittalaitteiden käyttö (oskilloskooppi, teholähde, yleismittari ja signaaligeneraattori), elektronisen laitteen suunnitteluprosessi, PSpice-ohjelman käyttö suunnittelun apuna ja Pads-ohjelman peruskäyttö. Piirilevyn valmistus ja komponenttien juottaminen sekä testaus. Datalehtien lukutaito.	Itsenäisesti suunnitellun elektronisen laitteen rakentaminen. Hyvät mittauskäytännöt. Elektroniikan ympäristönäkökulmat.	Pintaliitoskomponenttien juottaminen ja komponenttien käsittely sekä poistaminen.
2.	Diodien (pn, zener, schottky ja led) rakenne, toiminta, käyttö peruskytkennöissä sekä kytkentöjen suunnittelu. Nelikerrosdiodin (tyristori, diac ja triac), rakenne, toiminta ja käyttö peruskytkennöissä. Kytkentöjen mittaus ja mittaustulosten analysointi.	Diodien käyttösovellukset.
3.	Transistoreilla toteutettujen kytkentöjen toiminta (FET ja bjt), kytkentöjen mittaus ja mittaustulosten analysointi. Lämpötilan vaikutukset bjt:n toimintaan.	Neljän vastuksen biaskytkennän mitoitus, piensignaalimallin analysointi.
4.	Operaatiovahvistinkytkentöjen perustoiminta (differentiaalivahvistin, integraattori, komparaattori, aktiivisuodin ja VCO), kytkentöjen mittaus ja mittaustulosten analysointi. Operaatiovahvistimen epäideaalisuuksien määrittäminen.	Operaatiovahvistinkytkentöjen käyttösovellukset, Q-arvo ja eri tyypin aktiivisuotimet sekä niiden taajuusvaste.
5.	Lineaari- ja hakkuriregulaattoreiden perusläsitteet sekä perustopologioiden toiminta (sarja, rinnan, step up ja step down). Lineaari- ja hakkuriregulaattoreiden edut ja haitat. Kytkentöjen mittaus ja mittaustulosten analysointi.	Lineaariregulaattorikytkentöjen suunnittelu, varauspumppu.	Muiden hakkuritopologioiden toiminta.

Suoritusvaatimukset
Hyväksytysti suoritetut laboratoriotyöt ja hyväksytysti suoritettu tentti. Kokonaisarvosana määräytyy painotetusti laboratoriotöistä (60%) ja tentistä (40%).

Opintojakson arviointikriteerit
Loppuarvosana määräytyy painotetusti laboratoriotöistä (60%) ja tentistä (40%). Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää riittävää ydinaineksen hallintaa.

Oppimateriaali

Tyyppi	Nimi	Tekijä	ISBN	URL,painos,saatavuus...	Tenttimateriaali	Kieli
Muu verkkomateriaali	Laboratoriotyöohjeet			Jaetaan opiskelijoille sähköisesti	Kyllä	Englanti

Esitiedot

Tunnus	Nimi	OP	P/S
ELE-1010	Elektroniikan perusteet I	3	Pakollinen
ELE-1020	Elektroniikan perusteet II	6	Pakollinen
FYS-41	FYS-41	4	Pakollinen

Tietoa esitietovaatimuksista
Elektroniikan aineopintojen muita kursseja suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti Elektroniikan työkurssin kanssa. Kurssin MIT-1010 Mittaustekniikka suorittaminen ennen Elektroniikan työkurssia on myös suositeltavaa.

Huomautuksia
Kurssin voi suorittaa vain lukuvuosittain. Eri vuosien osasuorituksia ei voi yhdistää. Laboratoriotyöt on oltava hyväksyttyinä ennen tenttiin osallistumista.

Opintojaksokorvaavuus
7401031 Elektroniikan työkurssi I

Opintojakson kotisivu

Viimeksi muokattu	20.06.2005
Muokkaaja	Katja Laine