Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman oppiaineet ovat tekemisissä journalismin, julkisen esittämisen ja niiden tutkimisen kanssa. Tämä muodostaa lähtökohdan opetukselle ja oppiaineiden yhteistyölle. Tutkinto-ohjelma antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet työskennellä toimittajana, kuvajournalistina ja viestinnän asiantuntijana. Ohjelmassa voi paneutua journalistiikan lisäksi puheviestinnän, mediakulttuurin sekä teatterin ja draaman tutkimuksen opintoihin niin kandidaatti- kuin maisteritasolla. Opinnot antavat valmiuksia toimia asiantuntija- ja koulutustehtävissä ko. oppiaineiden aloilla. Puheviestinnän opinnot avaavat myös mahdollisuuksia hakeutua henkilöstönkehittämistehtäviin. Ohjelmassa on yksi hakukohde, jossa on omat valintaväylät kuvajournalismin opintoihin ja puheviestinnän opintoihin haluaville. Opiskelijat saavat opinto-oikeuden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin. Kandidaattiopinnoista valmistutaan yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi. Maisteriopinnoista voi valmistua joko yhteiskuntatieteiden tai filosofian maisteriksi. Perusopinnot ja tutkimusopinnot ovat kaikille yhteisiä. Perusopinnot ovat avoimia myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille. Aineopinnot koostuvat 1) journalistisen työn sekä 2) viestinnän ja median opinnoista. Journalistisen työn opinnot jakautuvat journalistiikan ja kuvajournalismin linjoihin. Viestinnän ja median opinnot sisältävät tiedotusopin, mediakulttuurin, teatterin ja draaman tutkimuksen sekä puheviestinnän opintoja. Aineopinnot ovat avoimia myös muiden yksiköiden opiskelijoille, mikäli opetusryhmien koko ei aseta rajoituksia. Kandidaattiopintojen aikana opiskelija suuntautuu kohti journalistiikan, visuaalisen journalismin, puheviestinnän, teatterin ja draaman tutkimuksen tai mediakulttuurin maisteriopintoja. Maisteriopintoihin hakeudutaan aikaisempien opintojen perusteella. Maisteriopinnoilla voi myös olla erityisiä valintakriteerejä.
Osaamistavoitteet
Yleisellä tasolla kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle hyvän perusteiden tuntemuksen journalistiikasta ja ainakin yhdestä muusta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta oppiaineesta. Opiskelija voi kandidaatin opinnoissaan suuntautua haluamaansa maisteriopintovaihtoehtoa kohden ja saavuttaa sitä varten riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Opiskelija oppii myös seuraamaan oman alansa kehitystä ja saa valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukselliseen työskentelyyn. Hän myös kehittää hyvät viestintätaidot. Journalistisen työn opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on minimivalmiudet työskennellä journalistisissa tehtävissä, vaikkapa toimittajana tai kuvajournalistina.
Tutkinto-ohjelman laaja-alaisuus kandidaattitasolla toteutuu kahdella tavalla. Ensinnäkin, opiskelijalla on mahdollisuus opiskella tutkinto-ohjelman aineopinnoissa erilaisia oppiaineita. Toiseksi, opiskelija voi ammentaa laajat valinnaiset opinnot muiden tieteenalayksikköjen oppiaineiden joukosta.
Maisterivaiheen tavoite on antaa opiskelijalle erityistuntemus valitsemansa maisteriopintojen sisällöistä ja ammatillisista käytännöistä. Muina yleisinä tavoitteina maisteriopinnoissa ovat tieteellisten valmiuksien vieminen kandidaatin tasoa pidemmälle, taito toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja myös valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Yleisten tavoitteiden lisäksi jokainen maisteriopintokokonaisuus profiloituu omalla tavallaan:
Journalistiikan maisteriopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle vahva ammatillinen valmius toimia journalistin tehtävissä, niin lehdistössä, radiossa, televisiossa kuin verkkomedioiden toimituksissa. Ammatillisiin valmiuksiin kuuluu myös ymmärrys yhteiskunnan ja mediakulttuurin toiminnasta ja medioiden roolista yhteiskunnallisen todellisuuden rakentumisessa.
Visualisen journalismin maisteriopinnot käytyään opiskelija osaa toimia lehtikuvaajan ammatissa. Hän hallitsee erilaiset kuvaamisen osa-alueet (kuten henkilö- ja urheilukuvaus ja reportaasi) ja studiovalaisemisen sekä osaa lehtitaiton ja verkkojulkaisemisen perusteet ja pystyy tekemään lyhyitä verkkovideoita. Myös visuaalinen journalisti kykenee ymmärtämään yhteiskunnan ja mediakulttuurin toimintaa ja medioita osana yhteiskunnallista todellisuutta.
Puheviestinnän maisteriopinnoista valmistunut osaa arvioida ja analysoida erilaisia vuorovaikutustilanteita sekä viestiä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti viestinnän eettisten periaatteita noudattaen. Hän osaa suunnitella ja antaa puheviestinnän opetusta sekä soveltaa puheviestinnällistä tietoa eri ammattitehtävien edellyttämällä tavalla esimerkiksi konsultoinnissa, tiedottamisessa tai ihmissuhdetyössä.
Mediakulttuurin maisteriopinnot suoritettuaan opiskelijalla on laaja kuva muuttuvista median, viestinnän ja kulttuurin kentistä. Hän osaa seurata käynnissä olevia muutosprosesseja sekä tuottaa sellaista tietoa, joka jäsentää käynnissä olevia muutoksia ja antaa välineitä alan eri toimijoille vaikuttaa tulevaisuuden kehityssuuntiin.
Teatterin ja draaman tutkimuksen maisteriopinnoissa opiskelija
oppii toimimaan taiteentutkimuksen ja kulttuuri-, teatteri- ja tapahtumaviestinnän asiantuntijana. Hän hallitsee taiteesta ja kulttuurista tiedottamisen ja esittävän taiteen ja kulttuurin ilmiöiden ja ihmiskuvien tasokkaan välittämisen yleisölle. Maisteriopintojen jälkeen opiskelija osaa toimia esittävään taiteeseen ja kulttuuriin erikoistuneena toimittajana, tiedottajana, sisällöntuottajana ja muissa taiteen alan viestinnän, hallinnon ja tiedonvälityksen tehtävissä.
Opintojen suunnittelu ja ohjaus
Yliopisto-opinnot ovat luonteeltaan itsenäisiä. Jokainen opiskelija tekee itse oman opintosuunnitelmansa ja lukujärjestyksensä ja on vastuussa siitä, että opinnot etenevät suunnitelmien mukaisesti. Opintojen suunnittelun avuksi on olemassa oppaita ja ohjeita. Jos asiat eivät selviä niiden avulla, neuvoa ja ohjausta tarjoavat tutkinto-ohjelman ja yksikön henkilökunta ja opettajat. Yksikön ja yliopiston nettisivuilla on kerrottu tarkemmin opintojen ohjauksesta.
Kandidaattiohjelman yhteisiin opintoihin kuuluu Orientoivat opinnot ja HOPS -opintojakso, jossa tutustutaan Tampereen yliopistoon oppimisympäristönä, journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmaan, opintojen suunnitteluun ja opiskelun tukipalveluihin ja annetaan valmiuksia henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimiseen. Opiskelijat jaetaan ensimmäisen opiskeluvuoden alussa ryhmiin, joita vetävät opetushenkilökuntaan kuuluvat HOPS-ohjaajat. Opiskelija keskustelee HOPS-ohjaajan kanssa henkilökohtaisesta opintosuunnitelmastaan.
Maisterintutkinnossa opintojen ohjattu suunnittelu kytkeytyy osaksi seminaaria. Seminaariryhmä kootaan jo ensimmäisen maisteriopintovuoden alussa.
Opinnoissa eteneminen
Tutkinnot ja tutkintorakenne
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:
- Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK), 180 op
- Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (YTM), 120 op
- Filosofian maisterin tutkinto (FM), 120 op
Jatkotutkintoina voidaan suorittaa yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto sekä filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Näistä on kerrottu tarkemmin yksikön jatkotutkinto-oppaassa.
Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin tehdään kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) koostuu seuraavista opinnoista:
1. Journalistiikan ja viestinnän perusopinnot (25 op) ja
Viestinnän ja median aineopinnot (75 op) tai
Journalistiikan aineopinnot (70 op) tai
Kuvajournalismin aineopinnot (70 op)
2. Tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot (26 op):
- Yleiset opiskeluvalmiudet (11 op)
- Kieli- ja viestintäopinnot (15 op)
3. Tutkinnon valinnaiset opinnot (54-59 op)
Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija voi suorittaa joko yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon tai filosofian maisterin tutkinnon. Tutkintonimike määräytyy maisteriopintovaihtoehdon mukaan.
Yhteiskuntatieteiden maisteriksi opiskelijat valmistuvat journalistiikan (I ja II), visuaalisen journalismin ja mediakulttuurin maisteriopinnoista. Filosofian maisteriksi valmistutaan puheviestinnän sekä teatterin ja draaman tutkimuksen maisteriopinnoista.
Maisterin tutkinto koostuu syventävistä opinnoista ja tutkinnon valinnaisista opinnoista. Syventävien opintojen määrä on 90-100 op ja tutkinnon valinnaisten opintojen 10-30 op. Tarkemmat tiedot löytyvät opetussuunnitelmasta. Journalistiikan maisteriopinnot II koostuvat 1. ammatilliset opinnoista (35 op), 2. tutkimusopinnoista (75 op) sekä 3. tutkinnon valinnaisista opinnoista (10 op).
Siirtyminen aineopintoihin ja maisteriopintoihin
Perusopinnot ovat yhteiset kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Aineopinnoissa on kolme vaihtoehtoa: kuvajournalismin, journalistiikan tai viestinnän ja median aineopinnot. Kuvajournalismin aineopintoja voivat suorittaa opiskelijat, jotka ovat näyttökokeella osoittaneet omaavansa tietyt opinnoissa vaadittavat perustaidot. Journalistiikan sekä viestinnän ja median aineopintojen valinnoissa otetaan tarvittaessa huomioon opintomenestys erikseen määriteltävillä opintojaksoilla.
Opiskelijat siirtyvät maisteriopintoihin kandidaattivaiheen opintojen perusteella. Journalistiikan maisteriopintoihin edellytetään journalistiikan aineopintojen suorittamista, visuaalisen journalismin maisteriopintoihin hakeutuvilta puolestaan kuvajournalismin aineopintojen suorittamista. Mediakulttuurin, puheviestinnän sekä teatterin ja draaman tutkimuksen maisteriopintoihin hakeutuvilta edellytetään viestinnän ja median linjan aineopintojen ao. oppiaineiden osakokonaisuuksien suorittamista. Tarvittaessa valinnoissa otetaan huomioon opintomenestys erikseen määriteltävillä opintojaksoilla.
Työelämäyhteydet
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmasta valmistuneet voivat työskennellä monipuolisissa viestinnän alan asiantuntijatehtävissä. Tutkinto-ohjelman opinnot antavat valmiuksia työskennellä journalistisissa tehtävissä sanoma- ja aikakauslehdistössä, radiossa, televisiossa ja verkkoviestinnässä tai lehtikuvaajan ja kuvatoimittajan tehtävissä. Valmistuneet työllistyvät myös erilaisiin viestinnän alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin tiedottamisen, opetuksen, koulutuksen, suunnittelun, kehittämisen ja johtamisen parissa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla sekä järjestöissä. Osa valmistuneista suuntautuu tutkijan uralle. Tutkijat sijoittuvat lähinnä yliopistoihin ja tutkimuskeskuksiin. Tutkijoiden tehtäväkuva vaihtelee projektitutkimuksesta sekä opetusta että tutkimusta sisältäviin tehtäviin.
Työelämäyhteydet ja työelämävalmiuksien kehittäminen on tärkeä osa opintoja. Opiskelijoilla on opintojen aikana mahdollisuus tutustua oman alan työtehtäviin ja työelämässä vaadittaviin ammatillisiin valmiuksiin mm. harjoittelun kautta. Kandidaattiohjelmassa journalistiikan ja kuvajournalismin aineopintoihin sisältyy 4 kk:n pituinen toimitus- ja lehtikuvaajaharjoittelu ensisijaisesti sanoma- tai aikakauslehden, radion tai uutistoimiston toimituksessa. Maisterivaiheessa puheviestinnän, journalistiikan maisteriopinnot II:n ja teatterin ja draaman tutkimuksen opintoihin sisältyy 3-4 kk:n pituinen harjoittelu. Tutkintoon on mahdollista hyväksilukea myös toimiminen alaan liittyvässä vapaaehtoistyössä.
Kansainvälisyys opinnoissa
Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä osaamista erikseen määritellyillä opintojaksoilla sekä esimerkiksi osallistumalla opiskelijavaihtoon, harjoitteluun ulkomailla tai kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointiin. Kansainvälisyyttä tukevat opinnot kootaan tieteenalayksikön ohjeen mukaan erilliseksi kokonaisuudeksi, joka merkitään tutkintotodistukseen.
Opiskelijavaihtopaikkoja on tarjolla monipuolisesti sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella mm. Erasmus-, Nordplus- ja ISEP-ohjelmien kautta sekä yliopiston omien kahdenvälisten sopimusten puitteissa. Opiskelijoita kannustetaankin lähtemään vaihtoon ja suorittamaan osa opinnoistaan ulkomaisissa yliopistoissa.
Vaihto-opiskelusta, harjoittelusta ja kansainvälistymiskokonaisuudesta ohjeistetaan tarkemmin yliopiston, yksikön ja tutkinto-ohjelman verkkosivuilla.
Seuraavat tutkinto-ohjelman järjestämät opintojaksot liittyvät erityisesti kansainvälisyyteen:- JOVMS2A Kulttuurintutkimuksellinen viestinnän ja median tutkimus 5 op
- JOVPVS3 Puheviestintä tieteenä 5 op
Siirtymäsäännöt
Tämä opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2012. Ennen vuotta 2012 aloittaneet opiskelijat voivat halutessaan siirtyä uusiin tutkinto-ohjelmiin tai suorittaa kesken olevan tutkintonsa vanhan tutkintorakenteen mukaisesti. Siirtymäaika vanhasta oppiainepohjaisesta koulutuksesta koulutusohjelmatyyppisiin tutkinto-ohjelmiin on 1.8.2012-31.7.2015. Opetus järjestetään syksystä 2012 alkaen uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Yksikön verkkosivuille kootaan tietoa uusien ja vanhojen opetussuunnitelmien mukaisten opintojaksojen vastaavuuksista.