Bioteknologia on laaja-alainen luonnontieteellis-tekninen tieteenala, joka tuottaa tietoa ja kehittää tutkimusmenetelmiä ja -välineitä biosysteemien tutkimiseen, muokkaamiseen, hallintaan ja hyödyntämiseen. Bioteknologia kumpuaa luonnontieteellisistä perustieteistä kuten biologia, biokemia, solu- ja molekyylibiologia, perinnöllisyystiede, kemia ja fysiikka, mutta tarvitsee kehittyäkseen myös laskennallisia tieteitä, matematiikkaa, informaatioteknologiaa ja tilastotiedettä. Bioteknologia yhdistää luonnontieteiden ja teknisten tieteiden osaamista lääketieteisiin tavoitteena terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen. Bioteknologiaa käytetään laajasti bio- ja ympäristötieteiden sekä lääketieteen perustutkimuksessa ja näiden sovelluksissa, esim. terveydenhoidossa sekä sairauksien toteamisessa ja hoidossa. Bioteknologian tutkinto-ohjelma on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen koulutus, josta valmistuu luonnontieteen ja tekniikan kandidaatteja sekä filosofian maistereita ja diplomi-insinöörejä. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet bioteknologian eri sovellusalojen asiantuntijatehtäviin (tutkimus, opetus, tiedehallinto, tuotekehitys, markkinointi) niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla sekä kotimaassa että ulkomailla. Koulutuksessa toteutuu uudentyyppinen monitieteellinen lähestymistapa. Monimuotoiset opetusmenetelmät tukevat tutkintojen sisällöllisten tavoitteiden toteutumista. Osalle opiskelijoista tarjoutuu mahdollisuus opintoihin ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa. Tampereen yliopiston puolella tutkinto-ohjelman vahvuus on suora yhteys biolääketieteellisen teknologian yksikön (IBT) korkeatasoiseen biolääketieteellisen solu- ja molekyylibiologian tutkimusympäristöön. Keskeisimpiä tutkimusaloja ovat syöpä-, mitokondrio- ja signaalinkäsittelytutkimus, bioinformatiikka, bioteknologia sekä solu- ja kudosteknologia. Koulutusohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua IBT:n tutkimusryhmien työhön opiskelun kuluessa.

Osaamistavoitteet

Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelijalla on

• ymmärrys bioteknologiaan liittyvien keskeisten osa-alueiden perusteista sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen
• edellytykset etsiä alan tietoa, tulkita ja soveltaa sitä kriittisesti
• valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin sekä kyky itsenäiseen ja turvalliseen laboratoriotyöskentelyyn
• riittävät viestintätaidot
• edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työelämässä
• edellytykset ylemmän maisterin tutkinnon suorittamiseen koti- tai ulkomaisissa yliopistoissa

 

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on

• syvällinen ymmärrys biokemian ja bioteknologian alasta
• sivuaineiden ja tieteellisten menetelmien osaamista
• valmius tieteellisen tiedon soveltamiseen biotieteiden alalla
• hyvät tieteellisen viestinnän taidot
• edellytykset tieteelliseen jatko- tai tutkijakoulutukseen
• edellytykset toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana

Opintojen suunnittelu ja ohjaus

Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) orientoivien opintojen yhteydessä ja sitä täydennetään vähintään kerran vuodessa. Toisen opiskeluvuoden keväällä opiskelija ilmoittaa alustavasti maisterivaiheen opintosuuntansa, minkä perusteella HOPS:ia voidaan tarvittaessa päivittää. Opiskelijoilla on vapaa pääsy kaikkiin maisterivaiheen opintosuuntiin ilman erillistä hakua. Kandidaatti-maisterisiirtymään tai muihin opiskelujen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä opiskelija voi kääntyä joko tutkinto-ohjelman HOPS-vastuuhenkilön tai tutkinto-ohjelmasta vastaavan professorin puoleen.

Työelämäyhteydet

Tutkinto-ohjelmalla on kiinteät yhteydet työelämään. Opetukseen sisältyy opintojaksoja, jotka toteutetaan yhteistyössä eri yritysten kanssa. Tutkinto-ohjelmasta valmistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin erilaisiin tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin sekä Suomessa että myös osin ulkomaille. Osa valmistuneista on sijoittunut myös yritysten myynti- ja markkinointitehtäviin.

Kansainvälisyys opinnoissa

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Bioteknologian tieteenala on luonteeltaan hyvin kansainvälinen. Tutkinto-ohjelma antaakin erinomaiset valmiudet sekä jatko-opintoihin että työskentelyyn niin kotimaassa kuin ulkomailla. Opetuksessa käytettävä oppimateriaali on lähes yksinomaan englanninkielistä ja osa opetuksesta toteutetaan englanniksi. Yksikön henkilökunnasta n. 30 % on ulkomaalaisia ja tutkimusryhmien toimintaan tutustuessaan opiskelijat pääsevät myös osaksi tätä kansainvälistä yhteisöä. Tutkinto-ohjelmalla on aktiivista kansainvälistä opettaja- ja opiskelijavaihtoa mm. seuraavien yliopistojen kanssa: Glasgow, Bologna ja ETH Zurich. Opiskelija voi halutessaan hakeutua vaihtoon myös muihin alan opetusta tarjoaviin ulkomaisiin yliopistoihin.

Seuraavat tutkinto-ohjelman järjestämät opintojaksot liittyvät erityisesti kansainvälisyyteen:

• BTK1072 Kv-tutorointiraportti 2 op
• BTK5003 Vieraan kielen taito, jatkotaso 3 op
• BTK5001 Vieraan kielen taito, perustaso 3 op
• BTK4610 BME-1157 Biomedical Engineering: Signals and Systems 2 op
• BTK4620 BME-1167 Biomedical Engineering: Biomaterials 2 op
• BTK4631 BME-1177 Biomedical Engineering: Research and Productization 2 op
• BTK4450 BME-1796 Product Development of Biomedical Devices 5 op
• BTK4440 BME-4106 Biodegradable Polymers 5 op
• BTK4470 BME-4806 Implantology 3 op
• BTK2110 Kandidaatin tutkielma 10 op
• BTKSGN6106 SGN-6106 Computational Systems Biology 5 op
• BTK4410 Cancer Biology 4 op
• BTK4300 Genes and Genomes 10 op
• BTK4033 Kypsyysnäyte FM 0 op
• BTK4330 Molecular Virology 7 op
• BTK4510 Nanobiotechnologies 4 op
• BTK4031 Pro gradu -tutkielma 40 op
• BTK4310 Regulation of Gene Expression 10 op
• BTK4530 Trends in eukaryotic biotechnology 4 op
• BTK1085 Projektiharjoittelu 5–8 op