Bioteknologia on laaja-alainen luonnontieteellis-tekninen tieteenala, joka tuottaa tietoa ja kehittää tutkimusmenetelmiä ja -välineitä biosysteemien tutkimiseen, muokkaamiseen, hallintaan ja hyödyntämiseen. Bioteknologia kumpuaa luonnontieteellisistä perustieteistä kuten biologia, biokemia, solu- ja molekyylibiologia, perinnöllisyystiede, kemia ja fysiikka, mutta tarvitsee kehittyäkseen myös laskennallisia tieteitä, matematiikkaa, informaatioteknologiaa ja tilastotiedettä. Bioteknologia yhdistää luonnontieteiden ja teknisten tieteiden osaamista lääketieteisiin tavoitteena terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen. Bioteknologiaa käytetään laajasti bio- ja ympäristötieteiden sekä lääketieteen perustutkimuksessa ja näiden sovelluksissa, esim. terveydenhoidossa sekä sairauksien toteamisessa ja hoidossa.
Bioteknologian tutkinto-ohjelma on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen koulutus, josta valmistuu luonnontieteen ja tekniikan kandidaatteja sekä filosofian maistereita ja diplomi-insinöörejä. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet bioteknologian eri sovellusalojen asiantuntijatehtäviin (tutkimus, opetus, tiedehallinto, tuotekehitys, markkinointi) niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla sekä kotimaassa että ulkomailla. Koulutuksessa toteutuu uudentyyppinen monitieteellinen lähestymistapa. Monimuotoiset opetusmenetelmät tukevat tutkintojen sisällöllisten tavoitteiden toteutumista. Osalle opiskelijoista tarjoutuu mahdollisuus opintoihin ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa.
Tampereen yliopiston puolella tutkinto-ohjelman vahvuus on suora yhteys biolääketieteellisen teknologian yksikön (IBT) korkeatasoiseen biolääketieteellisen solu- ja molekyylibiologian tutkimusympäristöön. Keskeisimpiä tutkimusaloja ovat syöpä-, mitokondrio- ja signaalinkäsittelytutkimus, bioinformatiikka, bioteknologia sekä solu- ja kudosteknologia. Koulutusohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua IBT:n tutkimusryhmien työhön opiskelun kuluessa.
Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelijalla on
ymmärrys bioteknologiaan liittyvien keskeisten osa-alueiden perusteista sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen
edellytykset etsiä alan tietoa, tulkita ja soveltaa sitä kriittisesti
valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin sekä kyky itsenäiseen ja turvalliseen laboratoriotyöskentelyyn
riittävät viestintätaidot
edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työelämässä
edellytykset ylemmän maisterin tutkinnon suorittamiseen koti- tai ulkomaisissa yliopistoissa
Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on
syvällinen ymmärrys biokemian ja bioteknologian alasta
sivuaineiden ja tieteellisten menetelmien osaamista
valmius tieteellisen tiedon soveltamiseen biotieteiden alalla
hyvät tieteellisen viestinnän taidot
edellytykset tieteelliseen jatko- tai tutkijakoulutukseen
edellytykset toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana
Opintojen suunnittelu ja ohjaus
Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) orientoivien opintojen yhteydessä ja sitä täydennetään vähintään kerran vuodessa. Toisen opiskeluvuoden keväällä opiskelija ilmoittaa alustavasti maisterivaiheen opintosuuntansa, minkä perusteella HOPS:ia voidaan tarvittaessa päivittää. Opiskelijoilla on vapaa pääsy kaikkiin maisterivaiheen opintosuuntiin ilman erillistä hakua. Kandidaatti-maisterisiirtymään tai muihin opiskelujen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä opiskelija voi kääntyä joko tutkinto-ohjelman HOPS-vastuuhenkilön tai tutkinto-ohjelmasta vastaavan professorin puoleen.
Opinnoissa eteneminen - osioon ei ole syötetty tekstiä, ei näytetä julkaisussa
Työelämäyhteydet
Tutkinto-ohjelmalla on kiinteät yhteydet työelämään. Opetukseen sisältyy opintojaksoja, jotka toteutetaan yhteistyössä eri yritysten kanssa. Tutkinto-ohjelmasta valmistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin erilaisiin tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin sekä Suomessa että myös osin ulkomaille. Osa valmistuneista on sijoittunut myös yritysten myynti- ja markkinointitehtäviin.
Kansainvälisyys opinnoissa
Bioteknologian tieteenala on luonteeltaan hyvin kansainvälinen. Tutkinto-ohjelma antaakin erinomaiset valmiudet sekä jatko-opintoihin että työskentelyyn niin kotimaassa kuin ulkomailla. Opetuksessa käytettävä oppimateriaali on lähes yksinomaan englanninkielistä ja osa opetuksesta toteutetaan englanniksi. Yksikön henkilökunnasta n. 30 % on ulkomaalaisia ja tutkimusryhmien toimintaan tutustuessaan opiskelijat pääsevät myös osaksi tätä kansainvälistä yhteisöä. Tutkinto-ohjelmalla on aktiivista kansainvälistä opettaja- ja opiskelijavaihtoa mm. seuraavien yliopistojen kanssa: Glasgow, Bologna ja ETH Zurich. Opiskelija voi halutessaan hakeutua vaihtoon myös muihin alan opetusta tarjoaviin ulkomaisiin yliopistoihin.