Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee julkisen organisaatiotalouden teoreettiset käsitteet sekä kykenee jäsentämään ja hyödyntämään alueen kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen lähestymistapoja ja tutkimustraditioita. Opiskelija ymmärtää yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin roolin ja periaatteet taloudellisessa päätöksenteossa. Opiskelija tuntee kustannus-hyöty- ja kustannus-vaikuttavuusanalyysin lähestymistavat sekä tietää vaikutusten mittaamisen keskeiset teoriat ja käsitteet.

essee

harjoitustyö(t)

Luentomateriaali

Kirjallisuus

1. Vakkuri, Jarmo (toim.) 2009. Paras mahdollinen julkishallinto. Tehokkuuden monet tulkinnat. Helsinki: Gaudeamus.

2. van Dooren, Wouter & Van de Walle, Steven (toim.) 2008. Performance information in the public sector – how it is used? Palgrave MacMillan, Governance and Public Management Series.

3. Tuloksellisuuden arvioinnin tutkimuksen kansainväliset artikkelit

Behn, Robert D. 2003.Why Measure Performance? Different Purposes Require Different Measures. Public Administration Review, 63(5), 586–606. E-aineisto.

Hodges, Ron 2012. Joined-up Government and the Challenges to Accounting and Accountability Researchers. Financial Accountability and Management, 28(1), 26–51. E-aineisto.

Dixon Ruth, Arndt Christiane, Mullers Manuel, Vakkuri Jarmo, Engblom-Pelkkala Kristiina & Hood Christopher 2013. A Lever for Improvement or a Magnet for Blame? Press and Political Responses to International Educational Rankings in Four EU Countries, Public Administration, 91 (2), 484-505. E-aineisto.

Vedung, Evert 2010. Four Waves of Evaluation Diffusion. Evaluation, 16(3), 263–277. E-aineisto.

Williams, Daniel 2003. Measuring Government in the Early Twentieth Century. Public Administration Review, 63(6), 643–659. E-aineisto

Schillemans, T. 2011. Does horizontal accountability work? Evaluating potential remedies for the accountability deficit of agencies. Administration & Society Vol. 43 No. 3, pp. 387-416. E-aineisto.