Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee, miten filosofisia ongelmia lähestytään fenomenologisen analyysin lähtökohdista. Kurssilla hän oppii keskeisiä fenomenologian ja hermeneutiikan käsitteellisiä erotteluja. Opiskelija saa kuvan siitä, miten fenomenologisen menetelmän avulla lähestytään erityisesti itsetietoisuuden, persoonan identiteetin ja ajallisen jatkuvuuden teemoja. Opintojaksolla edetään kronologisessa järjestyksessä, jolloin muodostuu käsitys myös fenomenologisen filosofian historiallisesta kehityskulusta. Kurssin käytyään opiskelija osaa esitellä ja arvioida filosofian fenomenologista traditiota kriittisesti ja asettaa käsiteltävien fenomenologien ajattelua laajempaan filosofianhistorialliseen kehykseen.

Kurssilla tutkitaan 1900-luvun mannermaisen filosofian edustajien Edmund Husserlin (1859–1938), Martin Heideggerin (1889–1976) ja Paul Ricœurin (1913–2005) käsityksiä itseymmärryksestä ja filosofian metodista. Lähestymistapa fenomenologiaan ja hermeneutiikkaan ammentaa etenkin itseymmärryksen, persoonan identiteetin ja jatkuvuuden, ajan ja kehollisuuden teemoista. Käsitteitä reflektio, epokhe ja fenomenologinen reduktio avataan Husserlin filosofiassa erityisesti itsen ja itsetietoisuuden tarkasteluissa. Tämän jälkeen perehdytään Heideggerin tapaan kritisoida fenomenologista reduktiota ja Ricœurin tapaan tulkita fenomenologista reduktiota tekstin ja toiminnan kehollisessa kehyksessä. Kurssilla valotetaan Heideggerin käsitystä ajallisuudesta ja siihen kytkeytyvää Ricœurin tulkintaa kertomuksellisesta identiteetistä.

Fenomenologian klassikoiden käsitteet, analyysit ja menetelmät tuodaan kurssilla filosofian eri perinteitä ja tutkimussuuntauksia yhdistävään nykykeskusteluun. Kurssilla pohditaan myös fenomenologian menetelmien poikkitieteellistä sovellettavuutta. Luento-opetuksen taustaksi luetaan fenomenologien alkuperäiskirjoituksia ja kurssin aihepiiriä käsittelevää nykytutkimusta yhteensä neljän artikkelin verran.

Luento-ohjelma:

26.1. Johdanto (Belt, Lepistö, Kortelainen)
29.1. Fenomenologinen reduktio (Belt)
2.2. Reflektio, introspektio ja itsetutkiskelu (Belt)
5.2. Minän analyysit Husserlin filosofiassa (Belt)
9.2. Fenomenologian metodi ja olemisen kysymys Heideggerilla (Lepistö)
12.2. Ahdistus ja kuolema (Lepistö)
16.2. Aika ja ajallisuus (Lepistö)
19.2. Itseymmärrys Ricœurin hermeneutiikassa (Kortelainen)
23.2. Poeettinen kieli ja persoonan identiteetti (Kortelainen)
26.2. Tekstistä toimintaan (Kortelainen)
1.3. Kertaus: teoria, käytäntö ja soveltaminen (Belt, Lepistö, Kortelainen)
4.3. Tentti

Sähköpostitse ilmari.kortelainen@uta.fi

Luentotentti tai essee, joilla mitataan luennoilla ja oheisartikkeleista opittua.