Kurssilla tarkastellaan Michael Polanyin (1891-1976) kehittämää hiljaisen tiedon käsitettä sekä 1990-luvun alusta virinnyttä hiljaisen tiedon tutkimusta eri tieteen aloilla.

Kurssi käy läpi Polanyin teorian suhdetta traditionaaliseen tietoteoriaan, 1900-luvun tieteenfilosofiseen keskusteluun sekä 1900-luvun lopun kognitiotieteen ja organisaatiotutkimuksen käsityksiin kollektiivien tietämyksestä. Kurssilla pohditaan myös kehon roolia tiedonmuodostuksessa, tiedon ja vallan suhdetta sekä hiljaista tietoa tieteellisessä keksimisessä.

Kurssin sisältö:

1. Johdatus hiljaiseen tietoon (Polanyi, Platon, hahmopsykologia, Freud)
2. Tietoteoreettinen keskustelu ja hiljainen tieto (Platon, 1900-luvun analyyttinen filosofia, kognitiotiede, organisaatiotutkimus, tieteenfilosofinen keskustelu, Kuhn)
3. Michael Polanyin (1891-1976) käsitys hiljaisesta tiedosta
4. Fenomenologia, kehollisuus ja hiljainen tieto (Maurice Merleau-Ponty, Husserl, feministinen epistemologia)
5. Kieli ja hiljainen tieto (Wittgenstein, Austin, Heidegger, Lakoff & Johnson, Sheets-Johnstone)
6. Taito ja oppiminen (Aristoteles, Ryle, Casey, Dewey, Argyris & Schön, piilo-opetussuunnitelma)
7. Asiantuntijuus ja hiljainen tieto (H. Dreyfus, jaettu asiantuntijuus, negatiivinen asiantuntijuus)
8. Tiedon jakaminen, Ikujiro Nonaka ja käytäntöyhteisöt (SECI-malli, Lave & Wenger, transaktiivinen muisti, ryhmäharha)
9. Hajautettu kognitio, tila ja paikallisuus (Hutchins, Lefebvre, Ba, Haraway, indigenous knowledge)
10. Tieto ja valta (Habermas, Foucault, Butler)