Kurssin käytyään opiskelija osaa jäsentää kunta- ja aluejohtamisen tilanteita ja niihin liittyviä muutosvoimia sekä ymmärtää, miten ympäröivän yhteiskunnan ja paikallisten sekä alueellisten instituutioiden väliset suhteet rakentuvat. Kurssi tarjoaa välineitä kunta- ja aluejohtamisen moninaisen kentän sekä merkityksen ja yhteiskunnallisen roolin hahmottamiseen sekä kunta- ja aluejohtamisen erityislaadun ymmärtämiseen. Kurssin myötä opiskelija hahmottaa kuntatutkimuksen suhdetta muihin tutkimusaloihin ja ymmärtää sen keskeiset tavat lähestyä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kurssi tarjoaa käsitteellisiä ja teoreettisia valmiuksia ymmärtää ja analysoida kunta- ja aluejohtamisen ideaa, perusprosesseja, sen erilaisia toteutustapoja ja mekanismeja sekä historiallista kehityskaarta.

Ei erillistä ilmoittautumista!

Luennot ja kirjallisuus tentitään luentosarjan päätteeksi.
Kirjallisuus: Kuusi artikkelia teoksesta: Arto Haveri, Jari Stenvall ja Kaija Majoinen (toim.) Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Acta 224. Kunnallistieteen yhdistys ja Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2011.
1. Risto Harisalo: Kunnallinen itsehallinto: Epätodellinen haave vai todellinen mahdollisuus? Sivut 38-49
2. Arto Haveri ja Jenni Airaksinen: Kunnallinen itsehallinto asukkaiden paikalliseen itsehallintoon perustuvana hallintana. Sivut 50-61.
3. Torsti Kirvelä: Kunnallisen itsehallinnon vaihtoehtoiset skenaariot. Sivut 98-112.
4. Inga Nyholm: Kunta-valtio-suhteen muodonmuutos - linjakkaasta liitosta monimuotoisten mekanismien määrittämäksi kokonaisuudeksi. Sivut 128-140.
5. Vuokko Niiranen: Keskiössä kuntalainen - demokratia itsehallinnon kivijalkana. Sivut 220-229.
6. Pentti Meklin ja Jarmo Vakkuri: Kuntien itsehallinnon taloudellinen perusta. Sivut 283-298.