Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää kielen ja median merkitystä politiikassa. Hän kykenee arvioimaan miten tiedotusvälineet ja poliittinen retoriikka rakentavat käsitystämme politiikasta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Opiskelija osaa soveltaa poliittisen kommunikaation ja retoriikan teorioita ja pystyy tunnistamaan politiikassa esiintyviä diskursseja ja metaforia.

Luentosarjan tavoitteena on perehdyttää opiskelija siihen mitä terrorismi on, mitä erilaisia muotoja terrorismi on historian aikana saanut, sekä miten terrorismi toimintakeinona on osana laajempaa poliittista kontekstia. Kurssin aikana käsitellään terroristien, terrorismin ja terroristiorganisaatioiden historiaa, sekä erilaisia yhteiskunnallisia tapoja reagoida terroritekoihin. Konkreettisena esimerkkinä käytetään muutamia tunnetuimpia terroristiorganisaatioita, kuten ETA, Al-Qaida, Loistava Polku, jne. Terrorismin vastaiseen toimintaan liittyen luennolla käsitellään erityisesti Euroopan unionin reaktiivista suhtautumista terrorismiin, sen lainsäädäntöä ja toimintatapoja terrorismin suhteen, mutta myös jäsenmaiden omaa toimintaa käsitellään kurssin aikana, eikä muitakaan kansainvälisesti merkittäviä toimijoita, kuten Yhdysvaltoja tai YK:ta ole unohdettu. Lisäksi tarkastellaan mm. median ja terrorismin välistä ongelmallista suhdetta, kansalaistason asenteita ja toimintaa aina äänestyskäyttäytymisestä kansalaisliikkeisiin asti, poliitikkojen reaktioita ja muita keskeisiä kokonaisuuden osia, jotka vaikuttavat siihen, mitä terrorismi tänä päivänä on.  Tavoitteena on saada opiskelija ymmärtämään laajemmin terrorismin dynamiikkaa, mikä muuttaa politiikkaa ja sen eri muotoja, sekä miten politiikka vuorostaan vaikuttaa terrorismiin. Koska aihe on leikkaa eri tieteenaloja, kurssilla käydään jonkin verran lävitse aineistoja, tilastoja ja teorioita jotka liittyvät perinteisen politiikan tutkimuksen lisäksi mm. sosiologiaan, psykologiaan, tiedotusoppiin ja oikeustieteeseen. Siksi kurssi sopii hyvin myös sivuaineopiskelijoille.

Kurssi korvaa 5 opintopistettä opintojaksosta POLVOA42 tai 6 opintopistettä opintojaksosta POLVOS23.

Luennot, tutustuminen ensimmäisellä tapaamiskerralla jaettavaan oppimista tukevaan aineistoon, luentokuulustelu sekä essee (8-10 sivua riviväli 1,5 fontti 12). Opiskelija voi vapaasti valita esseen aiheen, kunhan se liittyy luentosarjan teemoihin.