Talousnobelisti Amartya Senin lähtökohta inhimillisen rationaalisuuskäsityksen tarkasteluun on taloustieteestä tuttu ajatus, että yksilön valinnat perustuvat hänen oman etunsa maksimointiin. Oma etu voidaan taloustieteessä ymmärtää monella tavalla. Se voidaan käsittää kapeasti vain omasta hyvinvoinnista huolehtimisena (jolloin altruismi on poissuljettu) tai laajasti, jolloin omaan etuun sisällytetään vaikkapa toisten hyvinvoinnista huolehtiminen (altruistiset teot ’hyödyttävät’ myös tekijäänsä).

Usein huomautetaan, että taloustieteellinen rationaalisuukäsitys ei riitä selittämään inhimillistä toimintaa. Amartya Senin mukaan ’velvollisuuksien’ (commitment) mukaan toimittaessa yksilön valintojen yhteys oman edun tavoitteluun on katkennut, mistä syystä sitä ei voida hahmottaa taloustieteen perinteisistä lähtökohdista käsin (vaikka oma etu ymmärrettäisiin laajassakin mielessä).

Filosofiassa velvollisuuksiin pohjautuva inhimillisen rationaalisuuden tarkastelu on ollut yleistä. Immanuel Kantin mukaan moraalisesti arvokkaat teot ovat juuri niitä, joilla ei ole (sen paremmin positiivista kuin negatiivistakaan) yhteyttä yksilön oman edun tavoitteluun. Myös Sen on korostanut tämän ajatuksen merkitystä Kantin (kuten myös Aristoteleen ja Adam Smithin) ajattelussa.

Sen ei kuitenkaan tarkastele Kantin ns. reflektiivisen arvostelukyvyn teoriaa, minkä yhteydessä Kant – erityisesti kauneusarvostelmien kohdalla – puhuu niistä valintojemme perusteista, joilla ei ole yhteyttä oman edun tavoitteluun. Nämä perustat liittyvät joko (transsendentaalisen) subjektin tietokykyihin, yhteisöön, julkisen järjenkäytön piiriin tai yksilön tunteisiin. Voidaan ajatella, että nämä tekijät mahdollistavat valintamme myös esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarjolla mitään selväpiirteistä perustetta valita eri vaihtoehtojen välillä (toisin kuin Kantin ’määräävän arvostelukyvyn’ ja taloustieteen ns. täydellisten preferenssijärjestysten kohdalla).

Yksilön valintojen viitekehyksen avaaminen liittyykin Senin pyrkimykseen laajentaa taloustieteellistä rationaalisuuskäsitystä. On syytä tarkastella ’velvollisuuksien’ suhdetta omaan etuun ja yhteisön merkitystä yksilön preferenssien muokkautumisen kannalta. Voimme pohtia valintojen subjektiivisuuden ja objektiivisuuden määritelmiä (liittyen esimerkiksi mahdollisuuteen perustaa valinnat ’objektiiviseen tietoon’, jos yksilön preferenssijärjestys on epätäydellinen). Sen puhuu myös ’harkitusta ajattelusta’ (reasoned scrutiny of thinking), joka mahdollistaa ”järkiperäisten” (myös toisen kertaluvun) preferenssien omaksumisen. Tässä yhteydessä on tärkeää pohtia yhteisön ja julkisen järjenkäytön mutta myös yksilön tunteiden merkitystä. Taloustieteen puolella tämänkaltaisia kysymyksiä on tarkasteltu ns. psykologisessa/behavioraalisessa lähestymistavassa.

Kurssilla pyritään siis suhteuttamaan taloudellinen rationaalisuukäsitys valintoja tekevään ja tuntevaan subjektiin, sekä häntä ympäröivään yhteisöön.

Kurssin maksimi osallistujamäärä on 20 henkilöä.

Ennakkoilmoittaumiset sähköpostitse: E.Petri.Rasanen@uta.fi

Opiskelijat osallistuvat luennoille, perehtyvät kurssilla jaettavaan materiaaliin, valmistavat alustuksen ja tekevät kirjoitustyön.

Kurssin seminaariosuudessa (20 t) tarkastellaan esimerkiksi seuraavia tekstejä:

Weirich, Paul, 2004,”Economic Rationality” in The Oxford Handbook of Rationality, Oxford University Press, Oxford and New York, pp.380-398

Sen, Amartya, 2005, “Why Exactly is Commitment Important for Rationality”, Economics and Philosophy 21, pp.5-13.

Räsänen, Petri, 2011, ”Kantian Basis of Amartya Sen’s Idea of the Reasoned Scrutinity of Thinking”, SATS, Vol. 12, nro 2., pp. 178-197.

Kurssin maksimi osallistujamäärä on 20 henkilöä.