Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin yhden tai kaksi filosofian historian klassikkotekstiä. Hän osaa lukea, tarvittaessa kommentaarien avulla, klassisia tekstejä, joiden tyyli ja metodi saattavat poiketa paljonkin nykyfilosofiasta. Hän tunnistaa tekstissä käsiteltävän filosofisen ongelman ja siinä käytettävän metodin. Hän osaa klassikkotekstin parissa työskenneltyään taustoittaa ja syventää erilaisia systemaattisia kysymyksiä, joita käsitellään muissa opintojaksoissa.

Huom. Susanna Lindberg ottaa esseitä vastaan 16.6.2014 asti.

Opintojakson voi keväällä 2014 suorittaa itsenäisenä työskentelynä kirjoittamalla essee jostakin klassikosta alla olevan ohjeen mukaan. Esseestä sovitaan aina etukäteen prof. Susanna Lindbergin kanssa sähköposteitse tai vastaanotolla.

Esseesuoritus tapahtuu seuraavasti:

Opiskelija valitsee oheisesta listasta yhden kohdan, ja perehtyy siinä mainittuihin klassikkoteksteihin omatoimisesti, tarvittaessa kommentaarien avulla. Hän kirjoittaa tämän pohjalta esseen tai muun tentaattorin kanssa sovittavan suorituksen. Sopimuksen mukaan klassikkoja voi myös tenttiä oppiaineen yleisinä tenttipäivinä.

Hyvä essee osoittaa, että opiskelija tuntee aiheeksi valitsemansa klassikon hyvin. Klassikkoa ei tarkastella vain historiallisesti vaan nimenomaan filosofisesti, ja hänen esittämiään kysymyksiä pohditaan elävinä filosofisina ongelmina. Lisäksi hyvä essee on hyvin jäsennelty ja kirjoitettu.

Ks. myös oppiaineen yleiset esseenkirjoitusohjeet:

http://www.uta.fi/yky/fil/kaytannot/suoritustavat/esseeohje.html

Opintojakso suoritetaan valitsemalla yksi seuraavista vaihtoehdoista.

1. Platon: Valtio (Teokset III)
2. Aristoteles: Metafysiikka (Teokset VI)
3. Descartes: Discours de la méthode (Metodin esitys, Teokset I) ja Méditations (Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, Teokset II).
4. Spinoza: Etiikka ja Leibniz: Monadologia
5. Hume: An Enquiry Concerning Human Understanding. (Kommentaarina voi halutessaan käyttää esim. Harold Noonan: Hume on Knowledge) ja Locke: An Essay Concerning Human Understanding, book 2.
6. Hobbes: Leviathan, vain 2 ensimmäistä kirjaa, ja Rousseau: Yhteiskuntasopimuksesta, eli, Valtio-oikeuden johtavat aatteet,  ja Locke: Tutkielma hallitusvallasta
7. Kant: Puhtaan järjen kritiikki (Kritik der reinen Vernunft; Critique of pure Reason) (Kommentaarina voi halutessaan käyttää jotakuta seuraavista: Vesa Oittinen (toim.): Immanuel Kantin filosofia; Henrich, Dieter. The Unity of Reason: Essays on Kant’s Philosophy; Robert B Pippin: Kant's Theory of Form: an Essay on the Critique of Pure Reason; Routledge Philosophy GuideBook to Kant and the Critique of Pure Reason; Gilles Deleuze: La philosophie critique de Kant (suom. Kantin kriittinen filosofia))
8. Hegel: Phänomenologie des Geistes (Phenomenology of Spirit): luvut: Esipuhe, Johdanto, A Tietoisuus, B Itsetietoisuus). (Kommentaarina voi halutessaan käyttää jotakin seuraavista: Jean Hyppolite: Genèse et structure de la Phénoménologie de l'esprit (Genesis and Structure of Hegel's "Phenomenology of Spirit"); Stern, Robert, Hegel and the Phenomenology of Spirit; Susanna Lindberg (toim.) Johdatus Hegelin Hengen fenomenologiaan)
9. Nietzsche Moraalin alkuperästä ja seuraavat kommentaarit: Deleuze, Gilles: Nietzsche ja filosofia, Foucault, Michel: Foucault/Nietzsche.
10. James: Pragmatism (on suom.) ja Peirce: Seuraava valikoima artikkeleita, jotka löytyvät kokoelmasta Essential Peirce 1 ja 2, tai verkosta: Questions Concerning Certain Faculties Claimed For Man (1868); Some Consequences of Four Incapacities (1868); The Fixation of Belief (1877); How to Make Our Ideas Clear (1878); The Doctrine of Necessity Examined (1892); What is a Sign? (MS404 of 1894); What Pragmatism Is (1905)

Klassikkoesseen ihannepituus on 15 sivua (min 10, max 20), fonttikoko 12, riviväli 1,5. Essee palautetaan tekstidokumenttina sähköpostin liitetiedostona vastuuopettajalle: Susanna.E.Lindberg@uta.fi

Esseen alkuun merkitään opiskelijan nimi, opiskelijanumero, pääaine, opintosuorituksen nimi ja kohta johon siitä halutaan merkintä.

Esseen johdanto-osuudessa kerrotaan esseen aihe: mitä klassikkoa käsitellään, käytetäänkö lisäksi sekundaarilähteitä, mistä näkökulmasta tekstiä tulkitaan, mikä kysymys tekstille esitetään.

Esseen kehittelyosuus on muodoltaan vapaa. Voit esim. rekonstruoida ja arvioida lähteesi pääväitteen tai keskeisen argumentin. Tai voit analysoida tarkemmin jonkin yksittäisen kohdan ja ehkä verrata sitä jonkun toisen klassikon näkemykseen samasta ongelmasta. Tai voit etsiä lähteestä vastausta johonkin nykyongelmaan (nykykommentaarien kautta).  Muitakin mahdollisia näkökulmia on: olennaista on, että kirjoittaja osoittaa tuntevansa aineistonsa hyvin ja tuottaa sen pohjalta ehjän, kiinnostavan ajatuskulun.

Esseen loppuun tehdään lyhyt johtopäätösosa, jossa voidaan alkuperäisestä tehtävänasettelusta riippuen esimerkiksi tiivistää esseen keskeinen sisältö, arvioida tulkittavana olevan kirjan merkitystä tai näyttää millaisia uusia kysymyksiä kirjasta käsin avautuu.

Aivan viimeiseksi esseeseen laitetaan lähdeluettelo, paitsi jos esseessä nojaudutaan vain yhteen kirjaan. Vain käytetyt lähteet merkitään lähdeluetteloon: runsas lähteiden käyttö ei ole tässä työssä yhtä tärkeää kuin päälähteiden huolellinen lukeminen