Luennoilla tarkastellaan 1900-luvun ja nykyajan filosofian suuntauksia, analyyttista filosofiaa, fenomenologiaa ja ns. mannermaista perinnettä sekä pragmatismia. Niillä tutkitaan, kuinka metafysiikan asema ja mahdollisuus on ymmärretty metafilosofisissa keskusteluissa ja kuinka filosofit ovat nähneet toisaalta metafysiikan ja logiikan sekä toisaalta metafysiikan ja tieteen suhteen. Kurssilla tarkastellaan ja arvioidaan kilpailevia näkemyksiä, joissa logiikkaa on pidetty metafysiikan kumoajana, sen apuvälineenä tai sen perustana tai metafysiikkaa puolestaan logiikkaan kohdistuvan kritiikin lähteenä tai logiikan perustana. Kurssilla tutkitaan viime vuosisadan filosofioita, joista toisissa metafysiikka on ymmärretty tieteen perustaksi, toisissa tieteeseen perustuvaksi, joskus tieteestä jyrkästi eroavaksi ja joskus siihen kietoutuvaksi filosofian osaksi. Kurssin alussa tarkastellaan Immanuel Kantin filosofiaa ja 1800-luvun ajattelua, jotka ovat taustana viime vuosisadan kysymyksenasetteluille. Erityisesti kiinnitetään huomiota 1900-luvun alun analyyttiseen filosofiaan ja Wienin piirin ajatteluun, Edmund Husserlin fenomenologiaan, Martin Heideggeriin, Hans-Georg Gadameriin, ns. ordinary language –filosofiaan ja naturalistiseen käänteeseen sekä metafysiikan paluuseen 1900-luvun lopulla.

Kurssi suoritetaan luentotentillä tai esseellä, ja sen laajuus on 3 op. Sitä voi käyttää suorituksena kohtiin FILA7, FILS1A, FILS1B ja FILS1C. Suorituksen voi laajentaa 5op:een kurssin alussa sovittavilla tavoilla.