Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee etiikan ja yhteiskuntafilosofian tärkeimmät historialliset muotoilut sekä tärkeimmät modernissa etiikassa ja yhteiskuntafilosofiassa esitetyt kuvaukset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan suhteista sekä niitä jäsentävästä kulttuurin käsitteestä. Hän hahmottaa ennen kaikkea eettisen ja moraalisen kysymyksen siitä, mitä on hyvyys ja oikeudenmukaisuus yhteisössä. Hänen tuntee peruspiirteissään myös ontologisen kysymyksen siitä, mikä on ihminen yhteisössä, sekä epistemologisen kysymyksen ihmisyhteisöstä tiedon kohteena ja tuottajana. Hän osaa myös reflektoida eettisten, moraalisten ja yhteiskunnallisten kysymysten filosofisia taustaoletuksia.

Luennot 3 op

Yhteiskuntafilosofian osakokonaisuudessa tutustutaan yhteiskuntafilosofiassa paradigma-aseman saavuttaneisiin historiallisiin muotoiluihin (mm. Platon, Aristoteles, Hobbes, Rousseau, Hegel, Smith, Marx) ja kartoitetaan modernin yhteiskuntafilosofian kenttää. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Onko yhteiskunnan perustana yksilö vai yhteisö (individualismi, liberalismi, kommunitarismi ja totalitarismi)? Miten lähestytään identiteettiä filosofisena ongelmana (universalismi, partikularismi, individualismi)? Mikä on partikulaaristen ryhmien rooli yhteiskunnassa (rotu, sukupuoli, luokka, puolue)? Miten omistamisesta voi puhua filosofisesti (rikkaudesta, köyhyydestä, riistosta, markkinoista ja poliittisesta yhteisöstä)? Mikä on ihminen tutkimuskohteena vs. ihminen poliittisena subjektina? Mitä ovat ympäristö ja tekniikka yhteiskunnallisina kysymyksinä? Mitä on julkisuus rationaalisena debattina vs. julkisuus tiedottamisena? Miten paikalliset yhteisöt jäsentyvät suhteessa globaaliin maailmaan?

Ohjelma:

25.1. Johdatus yhteiskuntafilosofiaan: Oikeudenmukainen yhteiskunta (Platonin ja Aristoteles)
1.2. Tasa-arvoinen yhteiskunta (stoalaiset ja kristillinen etiikka) ja yhteiskuntasopimus (Hobbes ja Locke)
8.2. Ei luentoa!
15.2. Englantilainen ja ranskalainen liberalismi (Mill, Smith ja Rousseau)
22.2. Kansalaisuus- ja rauhanaate yhteiskuntafilosofiassa (Kant, Hegel ja Humbolt)
1.3. Sosialismi ja kriittinen teoria (Marx, Engels, Horkheimer)
8.3. Sukupuolten välinen tasa-arvo, feministinen yhteiskuntafilosofia (de Beauvoir)
15.3 Väkivallaton taistelu rasismia ja uskonnollista suvaitsemattomuutta kohtaan (King ja Gandhi)
Oikeudenmukaisen  ja hyvän yhteiskunnan kriteerit (Rawls, Habermas, Berlin)
22.3. Jälkimioderniyhteiskunta (Bauman, Sennet, Beck, Macintyre ja Taylor)
29.3. Pitkäperjantai (ei luentoa)
5.4. Vallan rakentuminen yhteiskunnassa (Bourdieu ja Foucault) ja yhteiskunnan sosiaalinen rakentuminen (Berger ja Luckmann)
12.4 Luonnon ja eläintenoikeudet (Naess ja Singer)
19.4. Talouden ehdot nyky-yhteiskunnassa, uusliberalismi ja sen vastustajat (Korten), Yhteenveto luentosarjasta