Kuten latinasta, kreikan kielestä saa ilmaisuun loogista terävyyttä, retorista latausta ja runollista (poeettista) kauneutta. Opintojakson suorittanut opiskelija hallitsee kreikan kielen alkeet. Hän pystyy tarvittaess) kieliopin, selitysteosten ja sanakirjojen avulla tulkitsemaan helpohkoa klassista kreikankielistä proosaa (kuten kristittyjen uutta testamenttia) ja runoutta. Edelleen hän tunnistaa ja tuntee ison joukon kreikan sanoja sekä varsinkin sanojen käsitesisältöjä. Sanan merkityksen voi kääntää kielestä toiselle, mutta käsitettä ei voi kääntää vaan ainoastaan tulkita. Kreikka on ns. kielioppikieli; muoto- ja lauseopin perusteet opitaan viimeistään kurssilla. On välttämätöntä tietää, miten nominit taipuvat sijamuodoissa, mikä lauseessa (syntaksissa) on subjekti, mikä taas predikaattiverbi (ja onko verbi transitiivinen vai intransitiivinen). Enimmissä kouluissa on kirottu ja turhana lopetettu normatiivisen kieliopin opetus; sääntökielioppia ei edes opettaja useinkaan osaa, ja professori sen torjuu. Moderniteettia hallitsee ns. kommunikatiivinen kielikäsitys. Sen motto kuuluu näin: "Kirjat pois ja kommunikoimaan!" Kommunikatiivinen kielikäsitys palautuu uuspragmatismiin eli moderniin nominalismiin: kieli tulee osata vain nimellisesti; kommunikointi toimii hyvin "arvausten" varassa. Ja koska fenomenologia koskee vain subjektin kokemuksia, siitä seuraa, että jokaisella on oma kielioppinsa, jota kutsutaan "deskriptiiviseksi". Vanhanaikainen kielioppi kaikkine sääntöineen kuuluu kahlitsevan "luovuutta" ja "innovatiivisuutta". Oikeinkirjoitus liukuu sekin menneisyyteen.

Vanhan kreikan alkeiskurssi alkaa tammikuussa 2018 (18.1.2018). KURSSI ON TÄYNNÄ. KUITENKIN SEN VOI SUORITTAA OMATOIMISESTI. PYYDÄN OTTAMAAN YHTEYTTÄ: juhani.sarsila@uta.fi. Opiskelijoiden tulee omatoimisesti koettaa oppia kreikan kirjaimisto ennen, kuin kurssi alkaa. Kaksoistunneilla käydään läpi oppikirjan tekstikappaleita, selitetään kieliopillisia rakenteita, "puretaan" eli tarkastetaan koti- tai kortteeritehtäviä sekä keskustellaan Kreikan kulttuurin kysymyksistä. OPETTAJA tuo monisteina kielioppiaineistoa, koska toimivaa vanhan kreikan kielioppia ei  suomeksi ole tarjolla. Opiskelijan odotetaan olevan läsnä kaksi kertaa kolmesta (66 %). ALUKSI katsotaan yhdessä oppikirjan kappaleet 1-10. Loppukappaleet (11-16) jaetaan osiin ja arvotaan: jokainen osallistuja saa oman jaksonsa, jonka hän sitten esittää tunnilla tekstin sisällön ja rakenteiden merkeissä. Erityistä lopputenttiä ei tarvita, mutta halukkaat voivat toki sen suorittaa edellä mainitun vaihtoehdon asemesta.

Kurssin päästyä alkuun voidaan keskustella siitä, olisko "hyväksytty" / "hylätty" parempi peruste.

Oppikirjana on Frithiof Pontén: Klassisen kreikan alkeisoppikirja (alkeiskurssilla vain kappaleet 1-16). Opus tarvitaan jo ensimmäiselle kokoontumiskerralle. Huomautetaan vielä, että erillistä sanakirjaa ei todellakaan tarvita saati edellytetä, vaikka ei siitä haittaakaan ole. Vanhan kreikan kurssi voidaan resurssipulan ja "ajanhengen" ankaran vastustuksen vuoksi järjestää vain harvoin. Muut kuin kieli-ihmiset vierastavat helposti löytyvää, Weikko Pakarisen Kreikan kielioppia, jota pidetään non-innovatiivisesti vanhentuneena; esimerkkejä kuvataan opuksessa heuristisesti (paljossa) latinaksi! Muoto-opin puolesta tämä opusculum kuitenkin täyttää tehtävänsä.

Kurssi voidaan KÄYTTÄÄ MYÖS PERUSOPINTOIHIN MAHDOLLISESTI USEAMMASSAKIN OPPIAINEESSA. Tuntimäärä (24) on vähäinen, ja nimitys "intensiivikurssi" ei ole väärämielinen. Kreikka on helpompi kieli kuin latina; kreikan nominitaivutuksessa auttavat huomattavasti sijamuodoissa (sekä yksikössä että monikossa) usein tavattavat artikkelit. Kreikassa on kolme sukua (mask., fem. ja neutri), joten saksaa ja venäjää opiskelelevat tuskin kokevat erityisempää vieraantuneisuutta. KURSSI PIDETÄÄN VIIKOITTAIN TORSTAISIN KLO 14-16 Päätalon tilassa C5.