Opiskelijalla on valmiudet analysoida akateemista työtä, työympäristöä ja niiden johtamista työyhteisöllisestä näkökulmasta. Hän kykenee kehittämään työyhteisöllisiä osaamisalueita, joita tarvitaan esimerkiksi muutoksissa ja muutosprosessien johtamisessa.

Opiskelija ymmärtää työhyvinvoinnin osa-alueiden ja turvallisuuden merkitykset osana johtamista sekä kykenee käytännössä tunnistamaan ja kehittämään omia ajattelumalleja ja asenteita. Hän tuntee keskeiset työhyvinvoinnin käsitteet. Opiskelija tuntee viestinnän merkityksen johtamisessa.

1a) Birnbaum, R. (1988). How Colleges Work: The Cybernetics of Academic Organization and Leadership. San Francisco: Jossey-Bass  (kappaleet I ja III)

TAI

1b)Manning, K. (2013). Organizational theory in higher education. New York: Taylor & Francis. (kappaleet I ja III)

2) Mäkikangas, A., Mauno, S. & Feldt, T. (toim.) (2017). Tykkää työstä. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä : PS-Kustannus

3) Robertson, I. & Cooper, C. (2011). Well-being. Productivity and happiness at work. UK: Palgrave Mcmillan.

4) Buller, J, L.  (2013). Positive Academic Leadership. How to stop putting out fires and start making a difference. John Wiley & Sons.

5) Valikoima vuosittain vaihtuvia artikkeleita.

Jakson suoritus: kehittämistehtävä ja ryhmätentti