Taloustieteellinen rationaalisuuskäsitys tarkastelee toimijoiden valintoja yksilöllisestä näkökulmasta, kiinnittäen huomiota erityisesti heidän preferenssiensä tyydyttämiseen. Tähän näkemykseen nojaa myös taloustieteellinen käsitys inhimillisestä hyvinvoinnista ja vapaan kaupankäynnin merkityksestä sen edistäjänä Vapaakaupan perustelut puolestaan nojaavat vahvasti hyvinvointitaloustieteen (welfare economics) ns. ensimmäisen teoreeman sisältämään käsitykseen taloudellisesta tehokkuudesta, mikä onkin saanut poliittisesti vaikutusvaltaisen sijan erityisesti WTO:n kautta.

Kurssilla tarkastellaan tämän taloustieteellisen lähestymistavan normatiivisia ja poliittisia sitoumuksia. Huomion kohteeksi nousevat kysymykset esimerkiksi itsekkäiden ja epäitsekkäiden tai itseisarvoisten preferenssien (tai muiden toimintaa määräävien perustojen) suhteesta sekä erilaiset tulkinnat oikeudenmukaisuudesta ja vapaudesta. Samoin nousee esiin kysymys yhteisöllisen rationaalisuuden merkityksestä politiikan ja talouden leikkauspisteessä. Millainen painoarvo tulisi antaa toisaalta (yksilörationaalisuuteen nojaaville) taloudellisille hyvinvointipyrkimyksille ja toisaalta yhteisölliselle (esim. deliberatiivisen demokratiakäsityksen mukaiselle) rationaalisuudelle? Yhteisöllisen rationaalisuuden merkitystä korostaa mahdollisuus päätyä julkisen järjenkäytön pohjalta sellaisiin tulkintoihin vapaudesta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä elämästä, jotka eivät palaudu liberalistis- taloustieteellisiin näkemyksiin.

Ilmoittautumiset sähköpostilla: E.Petri.Rasanen@uta.fi

Kurssin suoritus koostuu a) tekstialustuksista ja b) niihin pohjautuvista kirjoitustehtävistä. Alustusten ja kirjoitustehtävien luonne (määrä, pituus, yksilö- vs. pienryhmäalustukset) määräytyy kurssille osallistuvien opiskelijoiden lukumäärän mukaan. Tämän takia ensimmäisellä kokoontumiskerralla 13.1 on tärkeää olla paikalla.

Kurssi koostuu luento-osuudesta (10 t) ja pienryhmätyöskentelystä (14 t), jossa tarkastellaan aiheeseen liittyviä tutkimuksia, esimerkiksi osia kirjoista Daniel M. Hausman & Michael S. McPherson: Economic Analysis, Moral Philosophy, and Public Policy. Second Edition (2010) ja Amartya Sen, Rationality and Freedom (2002).

Sopimuksen mukaan voidaan käyttää muihinkin soveltuviin filosofian aine- ja syventäviin opintoihin. Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijat voivat  käyttää myössopimuksen mukaan oman tutkinto-ohjelmansa opintoihin.