Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee yhteiskuntafilosofian tärkeimmät jo klassikkoaseman saavuttaneet historialliset muotoilut sekä tärkeimmät modernissa yhteiskuntafilosofiassa esitetyt kuvaukset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan suhteista. Hän tuntee yhteiskuntafilosofian keskeisten kysymysten asettelun historiallista kehitystä sekä yhteiskuntafilosofian keskeisiä teorioita ja käsitteitä. Hän tunnistaa yhteiskuntafilosofiseen keskusteluun liittyviä moninaisia näkökulmia (yksilön, yhteisön, talouden, ympäristön jne.), joita on otettava huomioon, kun pohditaan, minkälainen yhteiskunta on hyvä, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tiedostaa paremmin nyky-yhteiskuntaa koskevan keskustelun filosofisia ja historiallisia juuria.

Yhteiskuntafilosofian osakokonaisuudessa tutustutaan yhteiskuntafilosofiassa klassikko-aseman saavuttaneisiin historiallisiin yhteiskuntafilosofian muotoiluihin sekä kartoitetaan modernin yhteiskuntafilosofian kenttää. Kurssilla tarkastellaan sitä, miten nykyiset yhteiskuntafilosofian peruskäsitykset ja käsitteet ovat muotoutuneet historiallisesti.  Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Minkälainen on oikeudenmukainen yhteiskunta? Mitä tasa-arvo tarkoittaa yhteiskunnallisena ihanteena? Miten demokratian idea on muotoutunut historiallisesti? Mitä yhteiskunnallisia haasteita liittyy nykyiseen länsimaiseen liberaaliin ja jälkimoderniin yhteiskuntaan?

Zuckertin Political Philosophy in the Twentieth Century -kirjan sijaan voi tenttiä  suomenkielisen vaihtoehdon: osan kirjasta Pulkkinen, Tuija  (s. 9 - 84): Postmoderni politiikan filosofia  ja  kokonaan teoksen Saastamoinen: Eurooppalainen liberalismi.

Oppimateriaali (ks. opinto-opas):

Zuckert, Catherine 2011. Political Philosophy in the Twentieth Century: Authors and Arguments. Cambridge: Cambridge University Press.