Opiskelija osaa kuvata eri lähestymistavoista ja näkökulmista korkeakouluhallinnon ja -politiikan ilmiöitä osana muuta yhteiskuntapolitiikkaa ja tuntee korkeakoulututkimuksen traditiot sekä historiallisesti keskeisimpien maiden korkeakoulujärjestelmien historiaa.

1) Ben-David Joseph (1992) Centers of Learning: Britain, France, Germany, United States. New Jersey: Transaction Publishers, luvut 1-5.

TAI

Garrido, José Luis García (2002). The Evolution of the European university. European Education, 34 (3), 42-60. SEKÄ Mora, José-Ginés (2001). Governance and Management in the New University. Tertiary Education and Management 7, 95-110.

TAI

Kwiek M. (2012).  The University and the State in a Global Age: renegotiating the traditional social contract? Sivut 107-150 Teoksessa Marek, K. Knowledge production in European universities: States, markets, and academic entrepreneurialism (Vol. 3). Lang, P.

2) Tight, M. (2003 tai uudempi painos). Researching Higher Education: Issues and Approaches. McGraw-Hill Education. (Saatavana E-kirjana Tampereen yliopiston kirjastossa.)

3) Tight, M. (2015). Research on Higher Education Policy and Institutional Management. Sivut 176-191. Teoksessa Huisman, J., de Boer Harry & Dill, D. The Palgrave International Handbook of Higher Education Policy and Governance. Houndmills: Palgrave Macmillan.

4) Valikoima vuosittain vaihtuvia artikkeleita:

Pekkola, E., Kivistö, J. ja Nokkala T. (2014) Korkeakoulupolitiikka. Teoksessa Pekkola, E., Kivistö, J. & Kohtamäki, V. (toim.) Korkeakouluhallinto: Johtaminen, talous ja politiikka. Helsinki: Gaudeamus, 159–197.

Tirronen, J. & Kohtamäki, V. (2014). Korkeakoulutuksen idea, arvot ja autonomia. Teoksessa Pekkola, E., Kivistö, J. & Kohtamäki, V. (toim.) Korkeakouluhallinto: Johtaminen, talous ja politiikka. Helsinki: Gaudeamus, 71–93.

sekä muita jaksolle osoitettuja ajankohtaisartikkeleita.

Sekä luennot että kirjallisuus suoritetaan tenttimällä tai esseesuorituksina.