Puolueiden ja kansalaisten 1970-luvulta lähtien voimistunut erkaantuminen on nostanut 2000-luvun puoluekäytännöissä ja -tutkimuksessa pinnalle ikivanhan kysymyksen: tuleeko puolueiden olla sisäisesti demokraattisia jotta edustuksellinen demokratia voisi toimia? Lopullisten vastausten sijaan tämä kurssi tarjoaa laajan puolueiden sisäistä demokratiaa käsittelevän yleisesityksen, missä erilaisten normatiivisten tulkintojen lisäksi pureudutaan syvemmin puoluedemokratian käsitteeseen ja muotoihin, sekä käytännön sovellutuksiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Aihetta lähestytään historiallisesti, pyrkien ottamaan huomioon kunkin näkökulman syntykonteksti. Esimerkiksi nyt 2000-luvulla aihe on noussut pinnalle ennen kaikkea sen vuoksi, että puoluejäsenten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen on katsottu voivan parantaa puoluetoiminnan yleistä hyväksyttävyyttä, joka on ollut koetuksella nopeasti muuttuvan maailman ristipaineissa. Aiheen teoreettis-käsitteellisestä luonteesta huolimatta se on aina kytkeytynyt vahvasti politiikan käytännöllisiin ongelmiin ja ratkaisuihin.

Kurssi suoritetaan lukupiirimuotoisena. Kokoonnumme viikon välein tarkastelemaan opettajan jakaman kirjallisuuden (noin 20-30-sivuinen artikkeli tai kirjan luku) herättämiä kysymyksiä. Tapaamiset ovat luonteeltaan keskustelevia ja pohdiskelevia, mutta kiinnitämme huomiota myös argumentaatioon. Kurssin päätteeksi suoritetaan henkilökohtainen tenttiessee; yhteen laajahkoon kysymykseen perustuva laajahko (noin 10-sivuinen) analyyttinen kirjoitus, joka on palautettava opettajalle lyhyen määräajan (noin 1 vrk) kuluessa tehtävänannosta. Opiskelija voi käyttää kirjoituksensa tukena kaikkea mahdollista lähdemateriaalia. Mikäli opiskelija suorittaa kurssin osana syventäviä opintoja laatii hän lisäksi noin 15-sivuisen esseen.