Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin joitakin modernin yhteiskuntateorian keskeisiä kysymyksiä. Hänellä on yleiskuva yhteiskuntateorian nykykeskusteluista, ja hän pystyy näiden avulla käsitteellistämään ja tarkastelemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Teoria, tutkimus ja empiirinen todellisuus ovat kietoutuneet toisiinsa kudoksessa, jossa teoria ohjaa tutkimusta, tutkimus etsii ja rajaa tosiasioita ja tosiasiat vaikuttavat teoriaan. Tämän vuorovaikutuksen hedelmällisyys on keino empiirisen tieteen kehittymiselle.
(Herbert Blumer)

Sosiologia on teoreettinen tiede. Sosiologisessa tutkimuksessa pyritään ensinnäkin yhteiskunnallisten ilmiöiden pinnan alle, löytämään eri tekijöiden välisiä yhteyksiä. Sosiologinen tutkimus pyrkii toisin sanoen selittämään ja tulkitsemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä. Pelkkä ilmisisältöjä koskeva selvitys, vaikka tarkkakin ei riitä. Toisaalta sosiologisessa tutkimuksessa pyritään myös ilmiöpinnan yläpuolelle. Rakennetaan yleistyksiä, luodaan käsitteitä ja uusia teorioita - tavoitellaan alkuperäistä tarkastelukohdetta laajempaa käypyysalaa.

Sosiologisen teoriakentän keskeisin ruutu kattaa eri tutkimusaloilla vakiintuneet tutkimusteoriat. Yhteiskunnallisten ilmiöiden pinnan alle ja yläpuolelle päästään juuri tällaisten, lähellä aineistoja liikkuvien teorioiden avulla. Tutkimusteoriat ovat samalla sekä kysymyksenasettelultaan että käypyysalaltaan rajattuja, tietyn tutkimusalan ja perinteen piirissä vakiintuneita käsitteistöjä.

Sosiologiset tutkimusteoriat eivät kuitenkaan roiku ilmassa. Niiden taustalla on yleisempiä lähestymistapoja, joista valtaosa kuuluu niin ikään sosiologian alaan. Sosiologia on näin ollen teoreettinen tiede myös tutkimusteorioita yleisemmässä ja laajemmassa mielessä. Tutkimusteorioita laajemman kysymyksenasettelun ja käypyysalan teorioita kutsutaan yleisiksi teorioiksi. Sosiologian yleiset teoriat hahmottelevat vastauksia yleisiin yhteiskuntatieteellisiin kysymyksiin, kuten miten yhteiskunta ja kulttuuri muotoutuvat historiallisesti tai miten sosiaalisuus ja sosiaalinen toiminta rakentuvat.

Sosiologisen tutkimuksen kannalta keskeistä on yleisten teorioiden ja tutkimusteorioiden välinen yhteys: Yleiset teoreettiset lähestymistavat tarjoavat käsitteellisen viitekehyksen, teoreettisesti perustellun tulokulman ja selkänojan, johon tutkimusteoriat perustuvat ja tukeutuvat. Toisaalta yleiset teoriat pohjautuvat tutkimusteorioihin ja empiirisen tutkimuksen tuloksiin sekä myös muokkautuvat uusien tutkimustulosten pohjalta.

Luentosarja on johdatus sosiologian yleisiin teoriaperinteisiin, tieteenalalla vakiintuneisiin tapoihin hahmottaa ja jäsentää yhteiskunnallisia ilmiöitä. Toisen maailmansodan jälkeen vakiintuneet teoriaperinteet painottuvat, mutta vauhtia haetaan myös klassisemmista jäsennyksistä. Keskeisenä lähtökohtana toimii mainittu yleisten teorioiden ja tutkimusteorioiden välinen yhteys: kummatkin tarvitsevat toisiaan ja sosiologi tarvitsee ymmärrystä sekä kummastakin teoriatyypistä että niiden välisestä yhteydestä.

Oppimistavoite

Luentosarjan oppimistavoite on kahtalainen: Opiskelija oppii ensinnäkin jäsentämään yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden välisiä yhteyksiä teoreettisesti yleisellä tasolla. Toiseksi hän tuntee ja tunnistaa valmiita teoreettisia jäsennyksiä. Luentosarjan suoritettuaan opiskelija ymmärtää teoreettisen ajattelun merkityksen tutkimuksessa. Lisäksi hän ymmärtää yleisen teorian roolin sosiologisessa tutkimuksessa sekä tuntee keskeisiä sosiologisia teoriaperiteitä. Hänellä on myös valmius ymmärtää yleiseen teoriaan liittyvää nykykeskustelua.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi aktiivinen luennoille osallistuminen on välttämätöntä. Luennot rakentuvat vuorovaikutteisiksi: Niillä tarjotaan aluksi pohjatiedot kustakin käsiteltävästä teoriaperinteestä. Tämän jälkeen tietoainesta käsitellään ja konkretisoidaan keskustelujen kautta. Luentokalvot sekä luentojen sisältöjä tukevaa oheismateriaalia lisätään kurssin Moodle-sivulle.

- luennot tiistaisin klo 10-12