Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee, miten kehotietoisuuden ongelmia lähestytään filosofisen käsiteanalyysin lähtökohdista. Opiskelija saa kuvan siitä, miten kehonfilosofia niveltyy yhteiskuntatieteelliseen ja yhteiskuntakriittiseen mielen ja kielen tutkimukseen. Kurssilla hän oppii keskeisiä kehotietoisuutta koskevia käsitteellisiä erotteluja ja erilaisia lähestymistapoja kehon ja mielen yhteiseen kokemukseen. Hän osaa esitellä ja arvioida kehon ja mielen yhteyttä koskevia teorioita kriittisesti.
Opintojaksolla käsitellään kehotietoisuuden nykyfilosofiaa, jolla on yhtymäkohtia erityistieteiden kuten psykologian, sosiaalipsykologian, naistutkimuksen, kasvatustieteen sekä psykiatrian kanssa. Lähestymistapa kehoon ja mieleen tällä kurssilla ammentaa tietoisuustaidoista, kehonfenomenologian ja hermeneutiikan perinteestä sekä näitä soveltavasta liikunnanfilosofiasta. Kurssilla tutustutaan Maurice Merleau-Pontyn, Jaana Parviaisen, Timo Klemolan, Barry Magidin, Steven Stanleyn, Paul Ricoeurin sekä Lakoffin ja Johnsonin teorioihin kehotietoisuudesta. Luemme neljä seuraavaa tekstiä ja analysoimme niitä pienryhmissä:
Paul Ricoeur: “Tenth study”. Teoksessa: Oneself as another, ss.319-329.
Timo Klemola: "Luku II." Teoksessa: Taidon Filosofia –filosofin taito.
Barry Magid: Luvusta 3 "Just sitting" ja "The goose in the Bottle." Teoksessa: Ordinary Mind.
Lakoff ja Johnson: "Primary Metaphor and Subjective Experience". Teoksessa: Philosophy in the Flesh.
Tarkoitus on tarjota katsaus kehotietoisuutta ja tietoisuustaitoja koskeviin ydinkysymyksiin tällä hetkellä. Erityisesti seuraavat teemat tulevat esiin kurssilla:
Kehon teoreettinen mieltäminen on tärkeä tutkimuskohde monella tieteenalalla. Kurssin sisältö tarjoaa filosofista ja kriittistä tarkastelutapaa eri alojen opiskelijoille ja tutkijoille.