Maailmankirjallisuuden on katsottu alkaneen saarien kuvauksesta. Niin Homeroksen tarinat Odysseuksesta, Platonin ja Thomas Moren haaveet ihannevaltiosta kuin Charles Darwinin Galapagos-saarilla tekemät oivallukset evoluutiosta ovat aikojen kuluessa täyttäneet saaret monilla kulttuurisilla merkityksillä. Jonathan Swiftin Gulliverin matkojen (1726) jälkeen saaret ovat tarjonneet otollisen näyttämön satiirille ja Daniel Defoen Robinson Crusoella (1719) on ollut kauaskantoisia vaikutuksia koko länsimaiseen kulttuuriin: kertomusta autiosaaresta on varioitu länsimaisessa kulttuurissa vuosisata toisensa jälkeen 1800-luvun kasvatuksellisista robinsonadeista 2000-luvun Selviytyjät-tositelevisiosarjaan saakka.

Mutta minkälaisia saarikertomuksia suomalaisessa kirjallisuudessa on sepitetty? Jo Kalevalassa (1849) esiintyy Homeroksen kuvauksia muistuttava saari, josta kaukomieli Lemminkäinen käy ryöstämässä morsiamensa. Zachris Topeliuksen saduissa kaukainen onnen maa löytyy vuoroin Suomesta ja utuisilta höyhensaarilta, jotka taas Eino Leinon samannimisessä runossa (1898) muuttuvat tuonpuoleiseksi pakopaikaksi. Aleksis Kiven tuotannossa nousee sen esiin haave kaukaisesta saaresta, lintukodosta, joka on muokannut kansallista identiteettiämme kenties vielä enemmän kuin topeliaaninen kansallismaisema. Mitä lähemmäksi nykypäivää kohti kuljetaan sitä moninaisemmaksi saarikertomusten kirjo: saaret tarjoavat yhä kaukaisempia matkoja, hurjempia seikkailuja, eksotismia, eskapismia, mielentiloja, utopioita ja dystopioita sekä kuvauksia erilaisista kansallisista ja yksilöllistä selviytymiskamppailuista.

Luentosarja keskittyy tarkastelemaan saarikertomuksia suomalaisessa kirjallisuudessa Kalevalasta nykyproosaan. Kurssilla luennoi yhteensä 12 asiantuntijaa Suomen eri yliopistoista. Kullakin kerralla (yhteensä 7) esiintyy kaksi luennoitsijaa.

Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijat voivat suorittaa kurssilla 2 op opintopassiin kirjoittamalla luentosarjasta luentopäiväkirjan tai 5 op kohtaan KIRA3G tai KIRSKIS5 erikseen sovittavalla esseesuorituksella.

Lisätietoja antavat Maria Laakso (maria.s.laakso@uta.fi) tai Toni Lahtinen (toni.lahtinen@uta.fi).

OHJELMA

1.2.2017

Toni Lahtinen & Maria Laakso:
Johdatus saarikirjallisuuden traditioon

8.2.2017

H.K. Riikonen: Saaria Lönnrotin Kalevalassa
Yrjö Varpio: Saari aikakausien välissä. Yrjö Kokon Hyvän tahdon saaret

15.2.2017

Juhani Niemi: Onnellisten saaren muunnelmia Joel Lehtosen myöhäistuotannossa
Toni Lahtinen: Onnen ja nälän saaret Aleksis Kiven tuotannossa

22.2.2017

Sanna Nyqvist: Ulkosaariston antisankareita. Juhani Ahon Omatunto saaristolaisromaanina
Kukku Melkas: Armas J. Pullan Kolmannen sukupuolen saari ja sodanaikainen satiiri

1.3.2017

Maria Laakso: Saarten monet merkitykset Tove Janssonin tuotannossa
Sari Kivistö: Kookospontikkaa autiosaarella. Arto Paasilinnan Paratiisisaaren vangit suomalaiskansallisena robinsonadina

8.3.2017

Saija Isomaa: Höyhensaaret ja Ohdakesaaret Zachris Topeliuksen satukokoelmassa Sagor II
Lieven Ameel: Saaristo kaupungissa. Helsingin saaret kirjallisuudessa

15.3.2017

Merja Sagulin: Saaret Hannu Raittilan tuotannossa
Markku Lehtimäki: Kuolema kuvun alla. Mielen saari ja eristäytymisen etiikka Hannu Salaman dystopiaromaanissa Amos ja saarelaiset