Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee etiikan ja yhteiskuntafilosofian tärkeimmät historialliset muotoilut sekä tärkeimmät modernissa etiikassa ja yhteiskuntafilosofiassa esitetyt kuvaukset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan suhteista sekä niitä jäsentävästä kulttuurin käsitteestä. Hän hahmottaa ennen kaikkea eettisen ja moraalisen kysymyksen siitä, mitä on hyvyys ja oikeudenmukaisuus yhteisössä. Hänen tuntee peruspiirteissään myös ontologisen kysymyksen siitä, mikä on ihminen yhteisössä, sekä epistemologisen kysymyksen ihmisyhteisöstä tiedon kohteena ja tuottajana. Hän osaa myös reflektoida eettisten, moraalisten ja yhteiskunnallisten kysymysten filosofisia taustaoletuksia.

Kirjatenttinä. (tehdään sähköisenä tenttinä) Selvitetään mahdollisuutta järjestää myös opetusta.

Opintojakso muodostuu kahdesta osakokonaisuudesta: YKYY5a Johdatus etiikkaan ja YKYY5b Johdatus yhteiskuntafilosofiaan.

YKYY5a Johdatus etiikkaan:
Etiikan osakokonaisuudessa tutustutaan filosofisen etiikan tärkeimpiin historiallisiin muotoiluihin ( mm. Aristoteles (hyve-etiikka), utilitaristit (mielihyvän periaate), Kant (velvollisuusetiikka) ja Nietzsche (kaikkien arvojen uudelleenarvioiminen)), sekä tärkeimpiin moderneihin keskusteluihin mm. moraalilauseiden merkityksestä, vapauden eksistentiaalisesta merkityksestä sekä etiikan soveltamisesta. Näin opetellaan pohtimaan filosofisesti mm. ihmisen vapautta, determinismiä, oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuuta. Opintojaksolla tarkastellaan erilaisia moraalin perustaa ja ihmisen moraalista perusolemusta koskevia käsityksiä, etiikan ja kulttuurin suhdetta, etiikkaa suhteena toiseen ihmiseen (tai yleisemmin elävään olentoon) sekä etiikan kieltä ja moraalisen järjenkäytön erityispiirteitä.

YKYY5b Johdatus yhteiskuntafilosofiaan:
Yhteiskuntafilosofian osakokonaisuudessa tutustutaan yhteiskuntafilosofiassa paradigma-aseman saavuttaneisiin historiallisiin muotoiluihin (mm. Platon, Aristoteles, Hobbes, Rousseau, Hegel, Smith, Marx) ja kartoitetaan modernin yhteiskuntafilosofian kenttää. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Onko yhteiskunnan perustana yksilö vai yhteisö (individualismi, liberalismi, kommunitarismi ja totalitarismi)? Miten lähestytään identiteettiä filosofisena ongelmana (universalismi, partikularismi, individualismi)? Mikä on partikulaaristen ryhmien rooli yhteiskunnassa (rotu, sukupuoli, luokka, puolue)? Miten omistamisesta voi puhua filosofisesti (rikkaudesta, köyhyydestä, riistosta, markkinoista ja poliittisesta yhteisöstä)? Mikä on ihminen tutkimuskohteena vs. ihminen poliittisena subjektina? Mitä ovat ympäristö ja tekniikka yhteiskunnallisina kysymyksinä? Mitä on julkisuus rationaalisena debattina vs. julkisuus tiedottamisena? Miten paikalliset yhteisöt jäsentyvät suhteessa globaaliin maailmaan?

YKYY5a Johdatus etiikkaan, 2 op

Tännsjö, Thorbjörn 2008. Understanding ethics: an introduction to moral theory

YKYY5b Johdatus yhteiskuntafilosofiaan, 3 op

JOKO

a. Saastamoinen, Kari 1998. Eurooppalainen liberalismi. Jyväskylä: Atena.

JA

Pulkkinen, Tuija 1998. Postmoderni politiikan filosofia (sivut 9-84). Helsinki: Gaudeamus.

TAI

b. Zuckert, Catherine 2011. Political Philosophy in the Twentieth Century: Authors and Arguments. Cambridge: Cambridge University Press.

Opetettu lukuvuonna 2012/2013. Voi suorittaa lukuvuoden 2013/2014 opetukseen osallistuen mikäli jakso vielä suorittamatta.