Työseminaari koostuu teemoihin johdattavista luennoista (10 h) sekä alustuksista, joita opiskelijat laativat luentojen ja seminaarissa jaettavan kirjallisuuden perusteella (10h). Alustukset ja niiden valmistelu toteutetaan pienryhmissä. Kontaktiopetuksen lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus saada lisäohjausta erikseen sovittavina aikoina. Seminaari on mahdollista suorittaa joko suppeana 2 opintopisteen kokonaisuutena, joka edellyttää läsnäoloa luennoilla ja alustustilaisuuksissa sekä lyhyehköä esseetä tai laajana 5 opintopisteen kokonaisuutena, joka edellyttää edellä mainitun lisäksi myös alustusten valmistelemista ja esittämistä pienryhmässä. Suppea kokonaisuus soveltuu myös aloittelevalle filosofian pää- tai sivuaineopiskelijalle. Laaja kokonaisuus on hieman vaativampi, mutta sekään ei edellytä erityisiä taustatietoja sen paremmin kielifilosofiasta kuin filosofiasta yleensä. Muodollisen logiikan perusteiden tuntemuksesta on apua seminaarin suorittamisessa, mutta se ei ole välttämätöntä.
Työseminaari johdattaa nykyaikaisen filosofisen kielentutkimuksen joihinkin pääteemoihin. Seminaarin tarkoitus ei ole antaa kattavaa yleiskuvaa kielifilosofian koko kentästä tai historiasta, vaan ainoastaan tietyistä ydinkysymyksistä. Kielen filosofisesta tutkimuksesta kiinnostuneet voivat laajentaa ja syventää osaamistaan tulevina lukukausina ja -vuosina järjestettävän kielifilosofian opetuksen yhteydessä. Seminaarin yleinen teema on kielellisen merkityksen tai sisällön teoria, ja sen yhteydessä tutustutaan johdattelevassa hengessä seuraaviin teemoihin, jotka liittyvät toisiinsa monin tavoin:
Koska luonnollinen kieli on tärkeä tutkimuskohde monella tieteenalalla, seminaari pyrkii tarjoamaan myös muiden alojen kuin filosofian opiskelijoille ja tutkijoille perustietoja filosofisesta kielen tutkimuksesta sekä hyödyllisiä teoreettisia erotteluja ja työkaluja oman alan opiskeluun tai tutkimukseen.