Opiskelija ymmärtää historiallisen maailmankuvatutkimuksen tarpeen ja merkityksen. Historian ymmärtäminen edellyttää toiminnan ymmärtämistä ja toiminnan ymmärtäminen puolestaan sen sisältämän ajattelun (etenkin tarkoitusten ja pyrkimysten) ymmärtämistä. Toiminnan selittämiseksi eivät riitä tietomme olosuhteista, joissa tutkimamme ihmiset elivät, koska ihmiset saattavat toimia (ja siten, ajatella) samanlaisissa olosuhteissa eri tavoin. Ajattelun tutkiminen tarkoittaa ajattelun kokonaisuuden hahmottamista ja jäsentämistä. Tätä kokonaisuutta voidaan nimittää maailmankuvaksi eli maailmaa koskevien, enemmän tai vähemmän reflektoitujen käsitysten keskinäiseksi yhteydeksi.

Opintosuoritus on kaksiosainen: 1) luennot ja oppimispäiväkirja ja 2) valinnaisesti joko kirjoitelma tai lukupiiri tai sähköinen tentti kahdesta valinnaisten metodiopintojen (HISA1B) kirjasta; tentin valinnaisia kirjoja ovat Caine Barbara, Biography and History (2010), Hyrkkänen Markku, Aatehistorian mieli (2002), Immonen Kari & Leskelä-Kärki Maarit (toim.), Kulttuurihistoria (2001), MacMillan Margareth, Dangerous Games. The Uses and Abuses of History (2009) ja Skinner Quentin, Visions of Politics, vol. 1. Regarding Method (2002).

Kurssi tukee Maailmankuva ja identiteetit -teeman opintoja.

Syventäviä opintoja suorittavien on sovittava korvaavuudesta HISS3-opintojaksoon seminaaria/pro gradu -tutkielmaa ohjaavan professorin kanssa.