Opiskelija tuntee opintojakson suoritettuaan sisällöllisen valtiosääntöoikeuden keskeiset kysymykset kuten perus- ja ihmisoikeudet, EU:n asema valtiosäännön kannalta sekä perustuslakien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvonnan. Opiskelija hallitsee valtiosääntö- ja ihmisoikeustutkimuksen keskeiset käsitteet ja pystyy analysoimaan niin kansallista kuin kansainvälistä tulkintakäytäntöä.

Mitä perus- ja ihmisoikeusdialogi käytännössä tarkoittaa? Miten abstrakteilla valtiosääntönormeilla argumentoidaan konkreetissa tapauksessa? Mitä tuomarivaltion uhasta puhuvat tarkoittavat? Onko pro & contra -argumentaatio yhdistettävissä formaaliin subsumptioon? Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään lukuvuonna 2012-2013 valtiosääntöoikeuden ja ihmisoikeustutkimuksen erikoistumisjaksolla.

Lukuvuonna 2012-2013 jakso toteutetaan harjoitusseminaarina, jossa perehdytään kotimaisten ja ylikansallisten tuomioistuinten oikeustapauksien avulla valtiosääntöoikeudelliseen argumentaatioon. Opiskelijat laativat seminaarin aikana kirjoitelmia opettajan antamista aiheista ja tenttivät sähköisenä tenttinä oheiskirjallisuuden, joka käsittelee perus- ja ihmisoikeuksia sekä oikeudellista argumentaatioteoriaa.

Luento-osuuden jälkeen kurssi jakaantuu kahteen harjoitusseminaariryhmään, joista toinen kokoontuu maanantaisin kello 10-14 ja toinen kello 15-19. Opiskelijoiden tulee kurssi-ilmoittaumisen yhteydessä ilmoittautua jompaan kumpaan harjoitusseminaariryhmään. Hyväksytty kurssisuoritus edellyttää aktiivista osallistumista harjoitusseminaari-istuntoihin ja niihin liittyvien harjoitustöiden tekemiseen.

Kurssin arviointi perustuu harjoitustehtäviin ja niiden pohjalta käytäviin keskusteluihin harjoitusseminaarissa, loppuesseen muodossa toteuttavaan laajaan oikeustapausanalyysiin sekä kirjalliseen kuulusteluun.

Sähköisessä kirjatentissä suoritetaan:

- Sajama, S.: Oikeudellinen argumentaatio. Kuulusteluun luetaan materiaali lukuunottamatta Robert Alexyn argumentaatioteoriaa koskevaa liitettä. (116 s., verkkomateriaali Moodlessa)

- Robertson, D.: The Judge as Political Theorist: Contemporary Constitutional Review (2010). Suoritetaan luku 7 "Tests of Unconstitutionality and Discrimination". (65 s., kirjastossa paperi- ja e-kirjana)

- Ojanen, T.: Perusoikeuspluralismi kotimaisessa tuomioistuimessa. Defensor Legis 4/2011. (14 s., Moodlessa)

- Lavapuro, J.: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen noudattamien tulkintaperiaatteiden kansallisesta sovellettavuudesta. Defensor Legis 4/2011. (13 s., Moodlessa)

- Hyttinen, Sanna: Sosiaaliset ihmisoikeudet ja suomalaiset tuomioistuimet - otetaanko sosiaaliset ihmisoikeudet vakavasti? Oikeus 4/2012. (20 s., Moodlessa).

- Pellonpää, M. et.al.: Euroopan ihmisoikeussopimus (2012). Suoritetaan luku VI: Ihmisoikeussopimusta koskevat tulkintaperiaatteet, s. 283-311. (28 s., kirjastossa paperi- ja e-kirjana)

- Heinonen, T.: Valtiosääntöoikeus ja oikeuslähdeoppi. Artikkeli teoksessa Heinonen, T. & Lavapuro J. (toim.) Oikeuskulttuurin eurooppalaistuminen (2012). (22 s., Moodlessa)

- Heinonen, T.: Konstitutionaalinen konflikti Suomessa. Artikkeli teoksessa Heinonen, T. & Lavapuro J. (toim.) Oikeuskulttuurin eurooppalaistuminen (2012). (40 s., Moodlessa)

(Yht. 308 s.)

Harjoitusseminaarissa ja harjoitustöissä käytetään tukimateriaalina:

- Pellonpää, M. et.al.: Euroopan ihmisoikeussopimus (2012)

- Hallberg, P. et.al. (toim.): Perusoikeudet (2011)

Pakolliset edeltävät opinnot: HALJUA22 valtiosääntöoikeus taikka sitä vastaava vanhojen tutkintovaatimusten mukainen jakso JOIKA1 yleinen valtiosääntöoikeus. Opiskelijoita suositellaan lisäksi suorittamaan ennen kurssia jakso JOIKP2/HALJUA24 Eurooppaoikeus.

Jakso soveltuu hyvin opiskelijoille, jotka ovat aiemmin IV periodilla osallistuneet HALJUA22 valtiosääntöoikeus -jaksolle.

Jaksossa ei järjestetä opetusta joka vuosi.